Kuntien mielestä lastensuojeluun liittyvässä tietojen vaihdossa eri viranomaisten kesken on merkittäviä ongelmia.
Yli puolet (56%) lastensuojelun järjestäjistä eli kunnista ja kuntayhtymistä kokee, että tiedot eri viranomaisten kesken vaihtuvat niin heikosti, että se estää perheitä saamasta tarvitsemiaan palveluita.
– Voi olla tilanne, että lapsi tarvitsisi kiireellistä sijoitusta. Tai sitten jos lapsen kasvuolot ovat pahasti vaarantuneet, niin huostaanoton edellytykset voivat täyttyä. Siinä voi olla monenmoisia tuen tarpeita sekä vanhemmilla että lapsilla, Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo.
Ilmoituskynnys yhä korkea
Ilmoituskynnys niin lastensuojeluun kuin poliisille on edelleen korkea aikuispsykiatriassa, päihdepalveluissa, neuvoloissa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Keskeinen syy on tietämättömyys.
– Edelleenkin aivan peruspalvelujen tasolla on suurta tietämättömyyttä siitä, että heillä on suora ilmoitusvelvollisuus poliisille, kun he epäilevät lapsen joutuneen pahoinpidellyksi tai hyväksikäytetyksi. Liian paljon on sitä että ei tiedetä, jolloin asiat viivästyy ja ilmoituksia jää tekemättä.
Kuntaliiton selvityksen mukaan ongelmat ovat vakavia. Asiantuntija arvioi, että Suomessa jää vuositasolla tuhansia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä ilmoittamatta.
Maakunnissa huolestuttavia eroja
Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisen sujuvuudessa ja yhteistyön toimivuudessa poliisin ja terveydenhuollon kanssa on maakunnittaista hajontaa. Lisäksi rikosepäilyihin liittyvissä terveydenhuollon tutkimuksissa on Kuntaliiton mukaan huolestuttavia eroja ja palvelut saattavat jäädä peräti kokonaan saamatta.
– Paras tilanne on ehkä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja jostain syystä myös Etelä-Savossa, vaikka siellä on sote-järjestäjiä huomattavasti enemmän kuin yksi tai kaksi, Puustinen-Korhonen arvioi.