Väestönmurros eriyttää kuntia tulevaisuudessa yhä enemmän, liitto sanoo.
Suomessa kuntien väliset erot kunnallisveroprosenteissa uhkaavat kasvaa tulevaisuudessa ennennäkemättömän suuriksi, kertoo Kuntaliitto.
Liiton selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä korkeimmat kunnallisveroprosentit voisivat olla jopa yli kaksinkertaisia nykyiseen nähden. Liitto sanoo, että jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kunnallisveroprosentin välillä voi vastaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Tällä hetkellä alin veroprosentti on Kauniaisissa Uudellamaalla, 4,7. Suurin kunnallisveroprosentti taas on Pomarkussa Satakunnassa, 10,9.
Liiton mukaan tulevaisuudessa verotuksen yhä suurempi eriytyminen johtuu väestönmurroksesta. Syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen muokkaavat merkittävästi kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita asukkailleen.
Liitto sanoo, että käytännössä väestönmurros tarkoittaa yhä useammassa Suomen kunnassa ikääntyvää väestöä sekä pienentyneitä valtionosuuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Kehitys asettaa kunnille painetta tarkastella palveluverkkoja ja nostaa veroprosenttia, kun menojen kattaminen on yhä vaikeampaa.
Myös kasvavilla kaupungeilla painetta
Kuntaliitto kuvailee muutosta vääjäämättömäksi ja merkittäväksi niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissa. Painetta nostaa kunnallisveroja on kaikissa kuntatyypeissä suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin.
Liiton selvityksen mukaan kunnallisveroprosentin nousupaine on keskimäärin yli neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2040 mennessä.
– Kaupungit kaipaavat rahoitusta, jotta ne selviäisivät kasvustaan ja kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Toisaalta väestöään menettävien alueiden tilanne näyttää lohduttomalta: kaikkia ei saa menestyviksi millään rahamäärällä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Liitto sanoo, että eriytyvän väestökehityksen myötä Suomen kunnat tulevat jakautumaan yhä jyrkemmin sen mukaan, kuinka ne pystyvät kattamaan menonsa.
Liiton mukaan eriytyminen näkyy palvelujen käyttäjämäärissä ja yksikkökustannuksissa erityisesti varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa. Varhaiskasvatus ja koulutus muodostavat kuntien palveluista sekä budjeteista leijonanosan, lähes 70 prosenttia.
Liitto penää valtiolta toimia
Karhusen arvio on, että nykyinen palvelu- ja kuntarakenne on tällä kehityksellä tulossa Suomessa tiensä päähän.
– Tilanne on täysin kestämätön. Meidän on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja siihen, miten voimme turvata laadukkaat koulutuspalvelut eri puolilla Suomea, hän sanoo.
Kuntaliitto vaatii parlamentaarisen työn aloittamista kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Liiton mukaan työn pohjaksi tarvitaan perustuslaillinen selvitys perustuslain tulkinnasta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kuntapalveluissa.
– Mitä palveluita kansalainen voi perustuslain perusteella odottaa saavansa asuinpaikasta riippumatta? Pitää ratkaista myös, miten lähellä palvelun tulee olla, jotta se voi olla tosiasiallisesti saavutettava, Karhunen sanoo.