Perusopetuksen järjestäminen tuottaa monelle kunnalle tuskaa, kun lasten määrä vähenee. Kun koululaisia on vähemmän, erityisesti pienet koulut päätyvät lakkautusuhan alle. Nyt ratkaisua yritetään löytää kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä.
Kunnat yrittävät lisätä yhteistyötä perusopetuksessa, jotta ne pystyvät sopeutumaan lasten vähenevään määrään.
Peruskouluikäisten eli 7–15 -vuotiaiden lasten määrän ennustetaan Suomessa vähenevän noin 70 000:lla tämän vuosikymmenen aikana.
Tämän takia suurimmassa osassa Suomea kunnat tuskailevat, miten perusopetus saadaan laadukkaasti ja tasa-arvoisesti järjestettyä. Uusia koululaisia voi joihinkin kouluihin olla tulossa vain muutamia.
Kuntaliitto patistelee kuntia kouluyhteistyöhön, kuten esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toivoi lauantain Uutisextrassa.
– Alle kouluikäisten määrä kasvaa vain Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Jotta opetuksen laatu säilyy, rakennetta on sovitettava, Löfgren totesi.
Akava haluaa myös valtiolta tukea yhteistyökuvioille.
– Kunnille on saatava kannusteita, ettei yksin tuoteta palvelua, vaan kunnat ennemmin hakisivat yhteistyömahdollisuuksia, seudullisia sopimuksia palveluihin. Peruskoulujen osalta voitaisiin mennä jopa siihen, että valtionosuusjärjestelmää ja kriisikuntamenetelmää uudistamalla luotaisiin kunnille insentiivi hakea niitä yhteistyömahdollisuuksia, Löfgren pohti.
Kuntaliitosta kerrotaan, että yhteistyötä perusopetuksessa on jo vireillä ja esimerkiksi yläkoulujen osalta kunnat ovat pitkään luoneet yhteistyösopimuksia.
Käynnissä on nyt 39 kunnassa verkostokouluhanke, jossa voimavarat ja tilat pyritään jakamaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.
– Keskustelua käydään alueellisesti, miten turvataan paras mahdollinen saavutettavuus jatkossa. On myös ajatuksia, että halutaan monipuolistaa sitä opetustarjontaa ja todetaan, ettei yksin rahkeita ole, mutta yhteistyön kautta niitä syntyy, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Tukea toivotaan valtiolta
Kuntakentällä toivotaan seuraavalta hallitukselta tukea yhteistyökuvioille tai ainakin sitä, ettei uusilla velvoitteilla tai normeilla vaikeuteta urakkaa.
– Kyllä kunnat näkevät keskeisenä sen, että annetaan tuki ja kannustetaan yhteistyöhön. Meillä on oltava joustavaa normitusta ja luottamusta siihen, että paikallisesti osataan tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja, Sjöström sanoo.
Kun lasten määrä vähenee, samoin käy kouluille. Väestöennusteiden mukaan tällä vuosikymmenellä peruskouluikäisten määrä voi vähentyä noin 70 000:lla.
Opetushallitus on aiemmin arvioinut, että nykyisellä kehityksellä koulujen määrä voi vähentyä lähes puolella vuoteen 2040 mennessä.
Erilaisilla seudullisilla ratkaisuilla koulujen määrän väheneminen voi kuitenkin rajoittua kolmannekseen eli yhteistyökuvioilla voidaan mahdollisesti vähentää koulujen lopettamispäätöksiä.
Kustannukset kasvussa
Vaikka lasten määrä on vähenemässä, perusopetuksen kustannukset eivät ole laskussa.
Kuntaliiton mukaan kokonaiskustannuksiltaan perusopetus on noin 5,2 miljardin euron julkisin varoin rahoitettu koulutuspalvelu, kun se vuonna 2014 oli 4,6 miljardia euroa.
Nousuun on monia syitä.
– Vuosi vuodelta on tullut lisää lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi varhennettu kielten opetusta. Henkilöstökustannusten lisäksi kiinteistöjen ylläpitoon ja koulukuljetuksiin on mennyt entistä enemmän rahaa, Sjögren selvittää.