Mainos

Näin väestön ikääntyminen iskee suomalaisten arkeen: Omakotitaloille ei löydy ostajia, koulutuspaikkojen ja päiväkotien määrä tippuu

2:49

Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkkeiden rahoitus on kunnossa, mutta 2050-luvun jälkeen maksut ja menot voivat nousta.

Video: Asiantuntija: Suomen syntyvyysluku on huono eurooppalaiseksi arvoksi.

Jos lapsia on alueella entistä vähemmän, päiväkoti menee kiinni. Jos omaan taloon haluavia perheitä on vähemmän, omakotitalon myyminen voi vaikeutua entisestään. Jos työikäisten määrä laskee, eläkkeiden maksaminen vaikeutuu.

Suomalaisten harmaantuminen näkyy perjantaina julkaistavassa Tilastokeskuksen väestöennusteessa. Se koskee koko maata, mutta alueellisen ennusteen Tilastokeskus julkaisee poikkeuksellisesti vasta vuotta myöhemmin.

1. Koulutuspaikkoja ja päiväkoteja karsitaan

Viime vuonna Suomessa syntyi niukasti yli 50 000 lasta eli yli 10 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Tämän vuoden tammi–syyskuussa syntyi yli 2 000 lasta vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Muuttotappioalueilla huomataan ensimmäisenä, että kaikkia päiväkoteja ei kannata pitää auki. Samaan aikaan monessa suuressa kaupungissa päiväkoteja pitää rakentaa lisää. Esimerkiksi Helsinki päivitti lokakuun lopulla omaa kasvuennustettaan ylöspäin. Päivitetyn ennusteen mukaan 2020-luvulla varhaiskasvatukseen tulevien ikäluokkien kasvu on lähes 500 lasta vuodessa.

– Alueellinen ennuste tuo kylmää kyytiä julkisen puolen tilantarpeelle. Päiväkotien ja koulujen tiloilla pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole tarvetta, kun ei ole ketä kouluttaa. Samalla paine isommilla kaupunkiseuduilla kasvaa entisestään, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Aluetutkija Timo Aron mukaan ensi vuonna julkaistava alueellinen väestöennuste tuo esiin "pirullisen yhteiskunnallisen, alueellisen ja yksilöllisen ilmiön", sillä muutokset tulevat esiin vasta pidemmällä aikavälillä. Jos jollakin alueella lasten määrä ei enää välttämättä riitä päiväkodin tai koulun säilyttämiseen, muuttokynnys alueelle nousee. Aro muistuttaa, että neljä viidesosaa maan sisällä muuttavista on nuoria tai nuoria aikuisia.

Myöhemmin lasten väheneminen näkyy korkeakouluissa. Tänä vuonna korkeakoulujen yhteishaussa oli aloituspaikkoja yhteensä lähes 50 000. Tänä vuonna lapsia syntyy todennäköisesti tuota vähemmän.

– Pienenevien ikäluokkien myötä tulee väistämätön keskustelu, kuinka paljon aloituspaikkoja tarvitaan ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja tiedekorkeakouluissa, Aro sanoo.

Silloin keskustelussa voi olla myös korkeakoulujen määrä ja sijainti.

– Kun Tilastokeskus saa alueelliset väestöennusteet ulos, moni alue ei suostu uskomaan lukuja ja ne kiistetään päivittäisen päätöksenteon pohjana, Aro sanoo.

2. Omakotitalolle ei löydy ostajaa

Omakotitalojen myyminen vaikeutuu, kun lapsia on entistä vähemmän ja lisäksi ihmiset tykkäävät asua entistä enemmän palveluiden äärellä. Omakotitalojen hinnat ovat viime vuosina säilyttäneet arvonsa lähinnä pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa ja muutamissa muissa suurissa kaupungeissa. Uusien omakotitalojen rakentaminen on nousukaudella niukassa kasvussa, mutta ei lähelläkään finanssikriisiä edeltäviä lukuja.

– Vaikka taloudessa menee paremmin, ei isompien asuntojen markkinoilla ole ryntäystä. Vielä on hieman liian aikaista sanoa tuleeko tilantarvetta, mutta vaakakuppi alkaa kallistua siihen, että entiseen malliin ei hankita isompia asuntoja, arvioi Rakennusteollisuuden Pakarinen.

Myös kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet lähinnä pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa suuremmissa kaupungeissa. Edes maaseudun puolta pitävän keskustan pääministerikausi ei ole hillinnyt kaupungistumista, vaan kaupungistuminen on viime vuosina tarkoittanut kasvun kiihtymistä suurimmilla kaupunkiseuduilla ja jopa maakuntien kakkoskaupungit ovat olleet vaikeuksissa.

Vuodesta 2015 vain noin 20 Suomen yhteensä noin 70 kaupunkiseudusta on kasvanut edes yhdellä asukkaalla, sanoo Aro. Suomessa on yli 300 kuntaa, joista vain reilut 70 on kasvajien joukossa.

– Totuus hyppää varmaan silmille ensi vuonna, kun aluekehityksen ennuste saadaan. Syntyvyyden alenema on ihan eri asennossa kuin 2015, isot kaupungit kasvavat enenevissä määrin ja syntyvyys tapahtuu isommissa kaupungeissa, Pakarinen sanoo.

Helsingin lokakuun lopussa päivitetyn uuden ennusteen perusvaihtoehdon mukaan pääkaupungin asukasluku ylittää 700 000 asukkaan rajan jo seitsemän vuoden kuluttua ja vuonna 2050 Helsingin väkiluku olisi yli 820 000 asukasta.

– Me jo nyt näemme, että viimeisen kolmen–neljän vuoden kehityksen perusteella Suomi on erittäin voimakkaasti jakautunut kasvaviin ja supistuviin alueisiin, ja molempien alueiden sisällä on todella suuria eroja, Aro sanoo.

3. Nouseeko eläkeikä tai laskeeko eläkkeiden taso?

Edellisessä väestöennusteessaan Tilastokeskus arvioi työikäisten määrän lähtevän uudelleen nousuun 2030-luvulla. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä on laskenut vuodesta 2010 joka vuosi, ja lasku on kiihtynyt edellisen Tilastokeskuksen ennusteen jälkeen.

– Ennusteessa on eläkkeiden kannalta kolme tärkeää asiaa eli syntyvyys, nettomaahanmuutto ja kuolleisuus, se kuinka pitkään ihmiset saavat eläkettä. Jos kaikki kolme lähtevät kehittymään samaan suuntaan, hyvään tai huonoon, se lisää vaikutusta, sanoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Hänen mukaansa palkkasumma ja työllisten määrä ovat kasvaneet kolmessa vuodessa ennustettua enemmän. Lisäksi eläkkeiden rahoitusta ovat vahvistaneet hyvät sijoitustuotot viime ja toissa vuonna, vaikka tänä vuonna tuotot jäävät matalammaksi.

Vaikka Tilastokeskus ruuvaa todennäköisesti ennustettaan syntyvyydestä alaspäin, Kauton mukaan työeläketurvan rahoitusta ei nopeasti tarvitse pohtia uudelleen. Viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus jo nosti eläkeikää.

– Jo nykyisillä laskelmilla nähdään, että 2050-luvun jälkeen työeläkemenossa ja -maksussa on nousupainetta. Syntyvyysoletuksen muuttuminen todennäköisesti muuttaa pitkällä aikavälillä rahoitusnäkymiä hieman haasteellisemmiksi, Kautto sanoo.

– Ehkä ennuste lisää tuuppausta, että jollain aikavälillä tähän reagoidaan.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi eläkeiän nostoa, työeläkemaksujen nousua, eläkkeiden tasoon puuttumista tai työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja