Peruskoulujen määrä vähenee Suomessa edelleen ikäluokkien pienenemisen ja kuntien rahapulan seurauksena. Opetushallitus on huolissaan siitä, että koulujen lakkautukset lisäävät epätasa-arvon riskiä koulutuksessa.
Väestökehityksen perusteella tehdyn selvityksen mukaan Suomesta häviää yli 500 koulua seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Opetushallitus ennustaa tekemäsnä selvityksen perusteella peruskoulujen määrän vähenevän 500-1000 koululla seuraavan 20 vuoden aikana. Selvitys perustuu väestökehitykseen ja kouljen kokojen kehitykseen.
Vuodesta 2000 tähän vuoteen koulujen määrä tippunut 1 700 koululla. Vuonna 2000 peruskouluja oli Suomessa noin 4000 ja nykyisin niitä on noin 2300.
– Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen opetukseen asuinpaikasta riippumatta. Koulujen määrän väheneminen voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tuo oikeus vaarantuu, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo MTV Uutisille.
– Miten huolehditaan siitä, että kaikilla kunnilla on resurssit pitää yllä ja kehittää perusopetusta, hän jatkaa.
Koulujen vähenemiseen liittyy myös ilmiö siitä, että koulujen koot kasvavat. Suuret koulut ovat kunnille kustannustehokkaita.
Pääjohtaja Heinonen painottaa, ettei koulun koko tee siitä hyvää tai huonoa ja penää keskustelua koulutuksen turvaamisesta.
– Koulujen koolla ei ole suhdetta oppimistuloksiin. Koulujen toimintakulttuurilla on. Tarvitaan keskustelua siitä, mikä on hyvä koulu ja missä on toimintakulttuuri, joka tukee kasvamista ja oppimista, hän toteaa.
Ilmiö tuttu monessa kunnassa
Lohjan kaupungilla on käsissään Suomessa hyvin yleinen ja hyvin ikävä päätös: muutamia kouluja on näillä näkymin lakkautettava tänä vuonna.
– Kyllä nämä laskevat lapsimäärät vaikuttavat Lohjallakin. Kouluverkkoa on tiivistetty viimeiset kymmenen vuotta useamman koulun osalta. Se johtuu siitä, että syntyvien ikäluokkien koko on puolittunut, jolloin tarvitaan myös vähemmän tilaa, Lohjan valtuuston puheenjohtaja Joona Räsänen (sd.) sanoo
– Jäljelle jäävä tila on käytettävä järkevästi. Olemme monissa kunnissa samalla isojen taloudellisten haasteiden edessä ja on tehty säästöpäätöksiä, Räsänen lisää.
Koulujen lakkauttamiset herättävät usein voimakkaita tunteita ja vastarintaa koulujen lähiympäristössä. Päättäjille ratkaisut ovat vaikeita.
– Eivät nämä päätökset kenelläkään mieleisiä ole. Ikäviä päätöksiä on harvoin mukava tehdä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että, ei näitä asioita voi oikein matonkaan alle siirtää, Räsänen pohtii.
Myös muuttoliike vaikuttaa
Myös muuttoliike vaikuttaa kouluverkkoon, kun ihmiset muuttavat erityisesti suuriin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin. Suurissa kaupungeissakin joudutaan miettimään syrjemmällä sijaitsevien koulujen kohtaloa, kun väki hakeutuu keskustoihin.
– Alueiden sisällä näyttää, että keskitytään taajamien alueilla ja kehysalueilla, erityisesti paikoille. joissa liikenneyhteydet ovat sujuvat, kertoo muuttoliikkeisiin perehtynyt johtava asiantuntija Timo Aro MDI Tietopalvelusta.
Väestönlisäystä ovat korona-aikanakin saaneet erityisesti pääkaupunkiseutu sekä Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä.
Suurin osa Suomen kunnista menettää väestöään.
– Ainostaan joka neljäs tai viides kunta saa väestönlisäystä, Aro muistuttaa.