Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suuria alueellisia eroja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tuoreesta alueellisesta vertailusta.
THL on arvioinut 20:tä sairaanhoitopiiriä. Suuret kustannuserot selittyvät muun muassa sillä, että sote-palveluita on järjestetty monilla eri tavoilla alueista riippuen.
THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissasen mukaan laitosvaltaisuus selittää joillain alueilla suuria kustannuksia. Toisaalta esimerkiksi puutteet ikääntyneiden palveluissa voivat näkyä runsaina päivystyskäynteinä, mikä myös kasvattaa kustannuksia.
Sen sijaan asukkaiden palvelujen tarve ei ole yksinään merkittävin syy kustannuseroille.
Vertailun mukaan suurimmat asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat 41 000 asukkaan Itä-Savossa, kun taas 1,7 miljoonan ihmisen Uudellamaalla asukaskohtaiset kustannukset ovat pienimmät.
Alueiden sisällä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Uudellamaalla Hangossa ja Raaseporissa asukaskohtaiset kustannukset ovat maan keskiarvoa suuremmat.
Itä-Savon väestöstä kolmasosa ikääntyneitä
Vertailun tulokset eivät sinällään ole yllättäviä, koska ennestään on tiedossa, että Itä-Suomessa sairastavuus on suurta verrattuna Länsi- ja Etelä-Suomeen.
THL:n arviointipäällikkö Raimo Kekkonen summaa Itä-Savon suurten sote-kustannusten syyt kahteen seikkaan: korkeaan ikärakenteeseen ja siihen, että pienen väestöpohjan varassa toimii keskussairaala.
– Päivystyksen vuoksi keskussairaalassa kuitenkin täytyy olla aika monta erityisalaa edustettuna ja sairaalan ylläpito maksaa, Kekkonen sanoo STT:lle.
Itä-Savossa jo kolmasosa väestöstä on ikääntyneitä. Osuus on maan korkein.
Ikääntyneet käyttävät runsaasti päivystyspalveluja ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on maan korkeimpien joukossa, mikä lisää kustannuksia. Kustannusten arvioidaan kasvavan edelleen, kun ikääntyneiden osuus alueella kasvaa entisestään.
Itä-Savoon alueeseen kuuluvat Savonlinna ja sen kolme naapurikuntaa. Alue on ollut tapetilla syksyn sote-keskusteluissa, sillä se on osa Etelä-Savon maakuntaa, mutta halunnut suunnata sote-valmistelunsa kohti Kuopiota ja Pohjois-Savoa.
Suuntaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Aiemmin syksyllä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri päätti siirtää eteenpäin päätöksentekoa siitä, voivatko Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin jäsenkunnat yhdistyä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin.
Ikääntyvä väestö kasvattaa kustannuksia
Koko maassa väestön ikääntyminen on kasvattamassa sote-kustannuksia, mikä taas lisää painetta kuntien taloudelle.
– Taloustilanne näyttää hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei, THL:n Rissanen toteaa tiedotteessa.
Erityisen nopeaa palvelujen tarpeen kasvu on Uudellamaalla, jossa tällä hetkellä on muuhun maahan verrattuna pienempi palvelujen tarve, koska väestö on nuorempaa ja terveempää. Suurin palvelujen tarve on tällä hetkellä Pohjois-Savossa.
Kuntien kyky vastata kasvaviin paineisiin vaihtelee suuresti. Esimerkiksi Uudellamaalla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten asukaskohtaiset verotulot ovat maan korkeimpia, kun taas maakunnan reuna-alueilla asukasluvultaan pienemmissä ja väestöltään iäkkäämmissä kunnissa verotulojen kehitys on heikkoa.
Sote-lait valmistelussa
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Pasi Pohjola kertoo, että kuntatalouden heikkouden vuoksi nykyjärjestelmä ei ole kokonaisuutena kovin pitkälle kantava järjestelmä.
THL:n vertailu tarjoaa pohjaa sille, miten ministeriössä tarkastellaan alueellista kehitystä.
– Näiden raporttien pohjalta me käymme alueelliset keskustelut vuodenvaihteen jälkeen jokaisen alueen kanssa ja poimimme sieltä keskeisiä asioita, joista on hyvä käydä keskustelua alueen ihmisten kanssa, Pohjola sanoo STT:lle.
Uudistus lähtee maakuntien perustamisesta
THL:n vertailu nivoutuu myös sote-uudistuksen valmisteluun antamalla pohjatietoa eri alueiden lähtötilanteesta. Se osaltaan osoittaa myös tarpeen rakenneuudistukselle, sillä kustannusten suuret erot selittyvät järjestämistapojen eroilla.
Sote-palvelujen uudistusta on yritetty tehdä jo usean eri hallituksen voimin. Pyrkimyksenä on siirtää vastuu palvelujen järjestämisestä yksittäisiltä kunnilta "leveämmille harteille".
Tänä vuonna laaditussa hallitusohjelmassa rakenneuudistus lähtee liikkeelle 18 maakunnan perustamisesta. Maakuntiin aiotaan siirtää sote-palvelut, ensihoito ja pelastustoimi.
Uudistukseen tarvittavat lait ovat tällä hetkellä valmistelussa. Samaan aikaan terveydenhuollon tilannetta on pyritty parantamaan muun muassa lupaamalla kunnille valtionavustusta terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja lääkärien palkkaamiseen.