Kuntalaiset listasivat valtuutettujen avut

Kuntalaiset listasivat kyselyn mukaan valtuutettujen parhaiksi ominaisuuksiksi yhteistyökyvyn, rötöstelyn vastustamisen, hyvän supliikin, sosiaalinen tasa-arvon edistämisen, yhteydenpidon äänestäjiin, ympäristön huomioon ottamisen ja maakunnan sekä ennen kaikkea äänestäjien etujen ajaminen.

Myös valtuutettujen vastauksissa nämä piirteet olivat ykkössijoilla, joten muutospaineita ei tulevissa vaaleissa liene ainakaan vanhoilla ehdokkailla, kyselyn teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Kunnan toimintaa arvostetaan

Kunnallista toimintaa arvostetaan ja kuntien päättäjät ovat mainettaan parempia. Tuoreen kyselyn mukaan paikallisia päättäjiä syyllistetään aivan tarpeettomasti. Valtaosa kansalaisista arvelee, että kunta on hyvinvoinnin keskeinen tuottaja ja takaaja. Kunta on myös tehokas ja toimiva, ja niin ovat sen luottamushenkilötkin.

Valtaosa (73 prosenttia) on sitä mieltä, että kunnat joutuvat toimimaan liiaksi valtion määräysvallassa. Suhtautuminen valtion ohjaukseen on muuttunut kielteisemmäksi sitten vuoden 1996, jolloin edellinen kunnallisvaalivuosi oli. Tuolloin 61 prosenttia oli sitä mieltä, että valtio on liikaa kuntien ohjaksissa kiinni.

Kunnallisalan kehittämissäätiön maanantaina julkaisemasta Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksesta selvisi niin ikään, ettei kunnallisverotus ole liian korkea kunnallisten palveluiden määrään ja laatuun verrattuna. Tällä kannalla on 53 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmannesta vastaajista katsoi jopa, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluita. Raportissa verrataan kuntalaisten mielipiteitä ja kunnanvaltuutettujen mielipiteitä keskenään. Tutkimuksessa oli mukana 986 yli 15-vuotiasta henkilöä. Kunnanvaltuutettuja oli mukana 783.

Kokoomus yksityistäisi, vasemmisto ei

Kunnallisten palveluiden yksityistämiseen ei intoa kovin paljoa löydy. Ajatusta vastusti kansalaisista 59 prosenttia ja kannatti 37 prosenttia. Valtuutetuista vastustajia ja kannattajia oli yhtä paljon. Eniten kannattajia oli kokoomuksen ja vastustajia vasemmistoliiton sekä sosiaalidemokraattien riveissä.

Puolueet oli mahdollista tunnistaa erilaisista kuntapolitiikoista: SDP:n kannattajat korostivat keskimääräistä enemmän kunnan merkitystä osallistumiskanavana ja sosiaalisena turvaverkkona. Keskustan kannattajille oli tunnusomaista mm. tavallista suurempi huoli valtion määräysvallasta. Kokoomuksen kannattajia luonnehti selvemmin pyrkimys palvelutuotannon yksityistämiseen. Vasemmistoliitto vieroksui yksityistämistä ja talouden leikkauksia.

Liikaa virkamieshallintaa

Vastaajista 67 prosenttia katsoi kunnallishallinnon luisuneen liiaksi virkamiesten hallintaan luottamushenkilöiden jäädessä vaille todellista valtaa. Erityisesti valtuutetut torjuvat virkamiesvallan lisäämisen suoralta kädeltä, 88 prosenttia oli tätä mieltä kyselyssä. Tylyintä torjuntaa saatiin vasemmistopuolueista.

Lähes kaikki eli 86 prosenttia kuntalaisista on sitä mieltä, että kunnanjohtajan virka pitäisi olla määräaikainen. Kaksi kolmannesta haluaisi lisäksi, että kuntien ja kaupunkien johtajat valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Ns. pormestarimalli ei sen sijaan villitse valtuutettuja. Vain joka kuudes pitää sitä parhaana vaihtoehtona. Enemmistö, 57 prosenttia, pitäytyisi nykyisessä mallissa.

Ja kuka valtaa hamuaa

Vallan halun suhteen kyselyn tulokset heijastavat lähes täydellistä haluttomuutta. Suurin, joskaan ei suuren suuri, kiinnostus kohdistuu koulujen tai muiden kunnallisten laitosten johtokuntiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa mieluisana ajatuksena joka neljäs vastaaja.

Kunnalliset lautakunnat, itselle mieluisimman puolueen perusyhdistys sekä kunnalliset luottamustehtävät koetaan yleisimmin vetovoimaisemmiksi. Heikointa on sen sijaan kunnallisvaaliehdokkuuden ja kunnanhallituksen jäsenyyden houkutus. Joka kymmenes voisi olla kiinnostunut valtuustosta, mutta 88 prosenttia sanoo kirkkaan ein. Kunnan tai kaupunginhallituksen työn kiinnostavuudesta olivat luvut samansuuntaiset.

(MTV3-STT)