Kunnat kipuilevat kasvaneiden sakkojen takia, joita maksetaan sairaanhoitopiireille silloin, kun kunta ei pysty tarjoamaan sairaalapotilaille jatkohoitopaikkaa esimerkiksi hoivakodista.
HUS-alueella sakot nousivat viime vuonna kolmeen miljoonaan, kun vuosi aiemmin ne olivat reilu puoli miljoonaa. Espoolla siirtoviivemaksuiksi kutsuttuja euroja kului yli kolme kertaa enemmän kuin Helsingillä. Suurin ongelma on henkilöstöpula.
Espoo maksoi viime vuonna 750 000 euroa sakkoja HUS:lle siitä, että ei ole kyennyt vastaanottamaan sairaalapotilaita jatkohoitopaikkoihin. Summa on kuutisenkymmentä kertaa edellisvuotta enemmän ja yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi Helsingin sakot. Sakkorahalla, joita myös siirtoviivemaksuiksi kutsutaan, perkaisi ihan hyvin esimerkiksi lääkärijonoja.
– Ajatellaan vaikka 70 euroa per lääkärikäynti, niin sillä rahalla saisi 10 000 lääkärikäyntiä espoolaisille kuntalaisille, toteaa Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn.
"Meidän täytyy miettiä Suomessa, että mihin sote-ammattilaisten resurssi käytetään"
Kun vuonna 2020 HUS-kunnat maksoivat sakkoja viivyttelystään vajaat 600 000 euroa, viime vuonna potti oli jo kolmisen miljoonaa euroa. Sakkopäivinä mitattuna luku on viisinkertaistunut vuodessa. Sakkoja tulee, kun järjestelmä ei toimi.
– Siirtoviivemaksut meillä Espoossa syntyvät siitä, että Espoon sairaala on täynnä ja me emme pysty vastaanottamaan erikoissairaanhoidosta tarjottavia potilaita ja minkä takia sairaala on täynnä? Se johtuu siitä, että näitä jatkohoitopaikkoja sairaalan potilaille ei ole riittävästi – ei kotihoitoon eikä palveluasumisen pariin – ja se taas johtuu siitä, että emme saa palkattua henkilöstöä näihin palveluihin.
