New York pysähtyi muutama päivä sitten kuin seinään. Samalla Suomessa kasvanut ja Yhdysvaltoihin muuttanut Jan Kutrzeba teki päätöksen jättää kotikaupunkinsa pysyvästi taakseen ja lähteä perheensä kanssa Texasin maaseudulle.
– Päätös lähteä tehtiin vaimon kanssa kahdessa päivässä. Ensimmäinen päivä meni asiasta vitsaillessa, toisena päivänä istuttiin keittiön pöydän ääreen kynä ja paperi kädessä ja listattiin lähdön plussia ja miinuksia. Plussapuoli voitti.
Ennen päätöstä Kutrzeban perhe ehti olla kaksi viikkoa karanteenissa kotona kuten moni muukin. Lenkillä käydessä ulkoilijoita riitti ja ainakin päällisin puolin kaikki näytti olevan hyvin.
Silti suuri osa liikkeistä oli jo sulkenut jo ovensa. Aina eläväinen, sykkivä jättikaupunki muuttui yhtäkkiä hiljaiseksi.
– Ajoin Manhattanille sunnuntaina ja se oli tyhjillään. Times Squarella oli täysin tyhjään, lukuunottamatta poliisin partioautoja, joita oli Manhattan täynnä. Yksi koditon kaveri tuli pummimaan röökiä ja rahaa.
Kutrzeban kotiseudulla ihmiset ovat hakeutuneet puistoihin.
– East Williamsburgissa, jossa asuimme, oli lähtöhetkellämme edelleen jengiä kaduilla ja moni ei käyttänyt maskeja. Lenkkeilijöitä riittää, ja itse lenkillä käydessä puistot oli täynnä ihmisiä vielä tämän viikon maanantaina.
Kutrzeba on näyttelijä, mutta kun kuvaustöiden puolella on ollut tiukkaa, hän on elättänyt itsensä kiinteistösektorilla.
– Meidän firman toimistot suljettiin täysin noin viikko sitten. Itse tein töitä kotoa viimeiset parisen viikkoa, mutta ostaja-asiakkaani katosivat heti kun pörssi alkoi polkemaan pohjamutia.
– Ymmärsin heti, että siihen loppuivat omatkin tulot. Kun kiinteistökauppa ei käy, ei minulla ole leipää pöydässä. Voittajiksi jää hyvin korttinsa pelanneet kiinteistösijoittajat, jotka tulevat ostamaan ulosmitattuja kiinteistöjä pilkkahintaan.
Uusin lyhytelokuva, jossa Kutrzeban oli tarkoitus esiintyä, meni jäihin.
– Tv- ja leffapuolella kaikki tuotannot on pysäytetty. Ala ei ollut kunnolla ehtinyt käynnistymään joulun lomien jälkeen, kun tieto koronasta alkoi levitä ja sen mukana pelko.
Ison omenan kaoottisuuden kasvu saavutti lakipisteen, jossa Kutrzeba päätti jättää kaupungin pölyt taaksensa.
– Jenny-vaimo pelkää tartuntaa ja siinä ohessa mitä tahansa tarvetta mennä lääkäriin. Sairaalat ovat tupaten täynnä tartunnan saaneita.
– Tartuntariski, USA:n pelonsekainen taloustilanne, kaiken toimeentulon menettäminen – yhdistettynä New Yorkin kalliisiin elinkustannuksiin. Päätös oli melko helppo. Meidän oli pakko lähteä mitä pikimmiten, ennen kuin säästömme loppuvat. Valtion antama 1200 dollaria ei kata kuin puolet yhden kuun vuokrasta – mitä sen jälkeen?
– Lisäksi, pelkään levottomuuksien alkavan ja rikollisuuden kasvavan, kun ihmisillä loppuu rahat ja pelko ja toivottomuus iskee.
Ja niin he pakkasivat laukkunsa ja lähtivät New Yorkista. . Mukaan pääsivät jäljelle jääneet perunatkin, ”sillä ruokakauppaan ei ole vähään aikaa asiaa, ja ruokapula voi perillä osoittautua todellisuudeksi”.
Määränpäänä siintää villi länsi – Texasin aavikko aivan Meksikon rajalla.
– Siellä on vaimoni vanhempien vuohi-ranchi tyhjillään, sillä anoppi on ollut sairaalassa syöpähoidoissa jo viime vuoden toukokuusta.
– Siellä on kuvattu muun muassa John Waynen länkkäreitä!
Vuohien seasta on Rio Grandelle alle kahden tunnin ajomatka. Taiteilijakylä Marfaan ajaa reilun tunnin. Marfa saattaa olla suomalaisille tuttu Kevin Baconin tv-sarjasta I Love Dick.
Matkaa on nyt takana kaksi päivää ja kilometrejä takana jo 1600. Samanlainen mokoma on vielä edessä. Bensaa kuluu.
– Bensa-asemilla ollaan oltu ainoita, joita maskit. Bensa on nyt tietysti todella halpaa kun öljyn hinta on tippunut. Tankkasin eilen elämäni halvinta bensaa hintaan $1.40 per gallona, eli 34 eurosenttiä per litra! Ja matkalla näin bensaa myös vielä halvemmalla: hintaan $1.2 per gallona, eli 29 eurosenttiä litralta!
Pariskunnalla on puolen vuoden ikäinen poika. Teksasiin on tarkoitus jäädä toistaiseksi, kunnes suunnitelma muuttuu.
– Mennään ihan viikko kerrallaan nyt. Kun päästään perille määränpäähän, meidän pitää ottaa kylän sheriffiin yhteyttä, kertoa saapuneemme New Yorkista ja aloittaa pakollinen kahden viikon kotiaresti koronan takia.
Suunnitelmat ovat jo selvät.
– Itselläni on suunnitelmissa ottaa vapaata puhelimesta. Haluan syödä hyvin, levätä, lukea, kirjoittaa, treenata, hengata perheen kanssa, käydä luonnossa, käydä aavikolla ampumassa, hoitaa vuohia ja näyttää meidän kaupunkilaispojalle maalaiselämää.
Erikoinen vuosi mahdollistaa muun muassa kirjoittamisen.
– Jennyllä on noin 60 sivua valmista leffan käsikirjoitusta ja se teksti on upeaa työtä. Itselläni on paljon haluja alkaa taas harjoittamaan kirjoituslihasta. En myöskään malta odottaa, että saan vihdoin aikaa lukea. New Yorkissa ei ehtinyt paljoa muuta tehdä kuin töitä.
Kaiken ohella Kutrzeba on ylläpitänyt työnhakua.
– Jossain välissä ne säästöt loppuvat, joten toimeentulo on löydettävä. Olen hakenut töitä Losista ja Puolasta, jossa vanhempani ja veljeni asuvat. Kyselin myös Helsingistä töitä, mutta korona tietysti vaikuttaa kaikkialla, eikä Suomessakaan tällä hetkellä moni palkkaa.
Kutrzeba muutti Suomeen jo alle kouluikäisenä ja varttui maassa aikuisikään. Liiketalousopintojensa jälkeen hän siirtyi Tukholmaan näyttelijälinjalle, josta vielä jatko-opintoihin New Yorkiin. Mitä hän ikävöi tällä hetkellä Suomesta?
– Saunaa ja rauhaa on aina ikävä. Samoin Fazerin sinistä ja ruisleipää. Korvapuusteja. Lohisoppaa. Uusia perunoita. Mökkeilyä. Ystäviä. Suomen kesää. Suomen sosiaaliturvaa ja sen myötä taloudellisen turvan tunnetta. Veroja, joiden maksusta tiedän saavani vastikkeen muun muassa terveydenhuoltona ja koulutuksena, Kutrzeba luettelee.
Perhe ei ole luopunut toivosta, päinvastoin.
– Perinteisesti lama-aikoina leffa-ala voi hyvin, ja toivonkin, että tuotannot polkaistaan pian taas käyntiin ja voin Teksasista lähettää koekuvausnauhoja sekä molemmille rannikoille että Atlantaan, joka on nykyään kova tuotantopaikka. Suomeen tulisin tekemään leffaa koska vaan.
"Nearly 10 Million Filed For Unemployment In Last 2 Weeks", kirkuu otsikko. Nykyistä kotimaataan hän katsoo nyt huolestunein silmin.
– Olemme kohtaamassa ehkä USA:n historian pahinta talousromahdusta, siis jopa pahempaa kuin 1920-luvun The Great Depression, jota kesti 43 kuukautta. Se lama loppui vasta siihen, kun toinen maailmansota alkoi. Valtion edustajat väläyttelevät jopa 30%:n työttömyyttä ja 50%:n romahdusta BKT:ssa.
Perheellä on säästöjä, vuodeksi, mutta monella ei ole.
– Jenkeissä on eletty niin kuin viimeistä päivää. Eri tilastojen mukaan lähes puolella kansasta ei ole sukan varressa mitään. Matalien korkojen aikana kauppa kävi kuumana ja kansa kulutti. Yritykset ottivat lainaa, kun raha oli halpaa. Nyt kaikki romahtaa. Ja kiinteistöala ottaa sellaisen hitin, että taitaa vuoden 2008 kriisi jäädä kakkoseksi.
Lopuksi Kutrzeba haluaa lähettää viestin maailmalle.
– Ensimmäistä kertaa historiassa me voimme pelastaa ihmiskunnan katsomalla televisiota ja olla tekemättä mitään. Ei pilata tätä mahdollisuutta.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
