Silja* joutui urkinnan kohteeksi, kun hänen nykyinen kumppaninsa erosi entisestä puolisostaan. Silja kokee, ettei asiaan suhtauduttu riittävän vakavasti.
Nainen urkki tietoja terveydenhuollon potilasjärjestelmän kautta kolmeen otteeseen muutaman kuukauden aikana. Silja yhdistää päivämäärät tilanteisiin, jolloin entinen pariskunta on keskustellut erosta.
– Ensimmäinen käynneistä ajoittuu aikaan, kun mies kertoi ex-vaimolleen ensi kertaa halustaan erota. Ero ei kuitenkaan edennyt tuolloin, koska vaimo uhkasi viedä lapset ja muuttaa lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, mikäli ero tulisi. Kun muutama kuukausi myöhemmin ero heidän välillään vahvistui, tietojani oli katsottu uudelleen.
Erotilanteen ollessa päällä Silja saikin naiselta viestejä, joissa käskettiin jättää hänen miehensä rauhaan. Hän sanoo, ettei tunne naista entuudestaan eikä tiedä, mistä hän oli numeron saanut.
Tietojen urkinta kävi ilmi, kun mies ja muu lähipiiri alkoivat epäillä asiaa.
Lue myös: KRP otti HUS:n tietosuojarikoksen tutkintaansa – tutkinnajohtaja: Epäiltynä yksi henkilö, ketään ei ole otettu kiinni
– Hän oli jo aiemmin kysellyt henkilötietojani, osoitettani ja autoni tietoja ex-mieheltäni. Kun hän ei ollut niitä antanut, oli nainen katsonut henkilö- ja osoitetietoni seuraavana päivänä potilastietojärjestelmästä.
– Mieheni epäilee, että hänen entinen vaimonsa olisi katsonut järjestelmästä osoitetietojeni lisäksi myös potilastietojani, koska hän tuntui tietävän niistä oudon tarkasti ja on kertonut niitä myös eteenpäin. Terveystietojen katselun ex-vaimo kuitenkin kiistää jyrkästi.
Silja päätti tarkistaa potilastietojensa katselut.
– Kun tein pyynnön tietojen tarkistamisesta, varauduin siihen, että tieto tulee vasta kuukausien kuluttua. Minulle kuitenkin soitettiin vain tunteja myöhemmin ja kerrottiin, että kyseinen henkilö oli todella katsonut tietojani kolmeen otteeseen.
– Tunsin väristyksiä ja huimausta, sillä en olisi uskonut hänen oikeasti toimivan näin.
Suhtauduttiinko asiaan riittävän vakavasti?
Hän kokee, että entisen vaimon käytös oli eron tuoksinassa niin aggressiivista, että heitä huoletti, voisiko nainen haluta tehdä jotain Siljalle, kun hänen osoitteensakin oli naisella tiedossa.
– Nainen vihjaili voivansa tulla vaikka lenkillä vastaan tai laittaa kaverinsa seuraamaan meitä.
Siljan mielestä terveydenhuollon yksikkö, joka otti asian käsittelyyn, ei suhtautunut asiaan riittävän vakavasti.
– Nainen oli perustellut tietojen katselua huolella lapsista ja lasten isän olinpaikasta. Minusta tämä on jokseenkin outo perustelu, koska lapsia en koskaan tavannut ja isän olinpaikan hän kyllä tiesi. Tai siis tiesi, että on kanssani, mutta se ei ilmeisesti riittänyt vaan halusi tietää osoitteen.
– Kun soitin kuulemisen suorittaneelle henkilölle, hän tuntui vähättelevän asiaa. Minulle tuli tunne, että tällaista toimintaa katsotaan läpi sormien, jos elämäntilanne on vaikea ja kyse on vain osoite- ja henkilötietojen katselusta.
Lue myös: Osastonsihteeri urkki työkavereidensa ja pomojensa terveystietoja vuosien ajan – paljastui kahvipöydässä
Siljan mukaan nainen sai jatkaa työssään.
– Hän on itse vähätellyt tapahtumaa, että hänelle ei koidu tästä mitään seuraamuksia ja että kaikkihan sitä tekevät.
Siljan saamasta kirjallisesta selvityksestä ilmenee, että Pirkanmaan hyvinvointialue kehottaa häntä itse tekemään asiasta rikosilmoituksen halutessaan. Hän ei ole varma siitä, haluaako.
– En tiedä, olisiko siitä enemmän haittaa vai hyötyä. Minua on kyllä vahvasti kehotettu näin toimimaan ihan rikosuhripäivystyksestäkin.
"Jokainen tapaus otetaan vakavasti"
Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo vastasi MTV:n kysymyksiin koskien urkintatapauksia yleisellä tasolla.
Rainesalo vakuuttaa, että jokainen urkintatapaus käsitellään yhdenmukaisella tavalla.
– Meillä on näihin selkeä toimintamalli, jota noudatetaan jokaisessa tapauksessa samalla tavalla. Jokainen tapaus otetaan vakavasti.
Hän sanoo, että henkilöstöhallinnon juristi on mukana tapausten käsittelyssä varmistamassa, että työnjohdolliset seuraamukset ovat aina yhdenmukaisia ja linjassa teon moitittavuuteen.
– Mikäli syntyy epäily tietojen käsittelystä ohjeen vastaisesti, asiasta käynnistyy prosessi henkilöstöhallinnossa ja tietosuojapuolella. Asiasta pidetään kuuleminen, jossa on läsnä esihenkilö sekä usein henkilöstöhallinnon juristi. Seuraamukset asiasta arvioidaan tapauskohtaisesti. Lievimmillään henkilö voi saada huomautuksen ja äärimmillään palvelussuhde päätetään.
Lue myös: Sairaanhoitaja urkki kollegansa potilastietoja lähes 1,5 vuotta Kuopiossa – tuomittiin sakkoihin ja tonnien korvauksiin
Siljan tapauksessa hänen tietojaan urkkinut henkilö on kiistänyt katsoneensa järjestelmästä muuta kuin osoitetietoja.
Rainesalo ei kommentoi yksittäistapausta, mutta kertoo, että valtaosassa Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestelmistä tietojen katselemisesta jää yksityiskohtaiset jäljet.
– Pirkanmaalla on käytössä todella monta järjestelmää. Valtaosassa, ellei kaikissa tietojen katselusta jää tarkka lokitieto: Mikä kohta on avattu ja kuinka kauan sitä on tarkasteltu. Me näemme, onko henkilö lukenut potilastekstejä vai ainoastaan henkilötietoja. Lokeja valvotaan säännöllisesti omavalvontana ja pistokokeina. Asiakkailla on myös itse oikeus tarkistaa lokitietonsa edellisen kahden vuoden ajalta.
Rainesalon mukaan urkintatapauksia on ollut hyvinvointialueella alkuvuonna käsittelyssä muutamia.
Valtakunnallisesti tietosuojarikoksia on kirjattu viimeisen viiden vuoden aikana alle sadasta muutamaan sataan vuosittain. Poliisihallituksen toimittamasta tilastosta ilmenee, että esimerkiksi vuonna 2021 tietosuojarikoksia kirjattiin 328 kappaletta. Tämän vuoden puolella niitä on kirjattu tammi-maaliskuussa 49.
*Siljan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Hänen henkilöllisyytensä on MTV:n tiedossa.
Video 26.4.2023: Husin työntekijä urkki satojen henkilöiden tietoja
2:16
