Kaupunginsairaalan osastonsihteeri jäi kiinni 27 työkaverinsa potilastietojen urkkimisesta yhteensä 98 kertaa Turussa. Nainen selitti etsineensä potilastietojärjestelmästä työtoveriensa osoitetietoja esimerkiksi joulukortteihin.
Vyyhti alkoi purkautua, kun eräs yksikössä työskennelleistä sairaanhoitajista kiinnitti huomiota siihen, että osastonsihteeri tiesi kahvipöytäkeskusteluissa huomattavan paljon muun henkilökunnan asioista. Nainen esimerkiksi tiesi erään työkaverinsa raskaudesta ennen kuin siitä oli kerrottu työyhteisölle.
Sairaanhoitaja pyysi varmuuden vuoksi omat lokitietonsa. Niistä ilmeni, että osastonsihteeri oli katsellut hänen potilastietojaa niinä päivinä, kun hän oli ollut sairauslomalla.
Yhden sairaanhoitajan lokitietopyyntö sai myös muut pyytämään omat tietonsa. Lokitiedoista ilmenee kuka potilastietoja on katsonut ja miksi.
Ilmeni, että osastonsihteeri oli katsellut viiden vuoden aikana ilman laillista perustetta lähes 30 työkaverinsa tietoja mukaan lukien hänen omat esimiehensä. Osan potilastietoja nainen urkki kerran tai kaksi, mutta jotkut henkilöt joutuivat urkinnan kohteeksi 11–14 kertaa.
Urkintakerrat ajoittuvat marraskuun 2014 ja maaliskuun 2020 väliselle ajanjaksolle.
Lue myös: Sairaanhoitopiirin entistä työntekijää epäillään tietosuojarikoksesta Varsinais-Suomessa
Osastosihteeri kiisti rikoksen
Osastonsihteeri kiisti oikeudessa rikoksen. Hän selitti hakeneensa potilastietojärjestelmästä työkaveriensa osoitetietoja, joita ei hänen mukaansa ollut saatavilla muualta työpaikan järjestelmistä.
Osastonsihteerin mukaan potilastietojärjestelmä on yhteydessä väestötietojärjestelmään, ja potilasjärjestelmästä löytyy kuka tahansa henkilö riippumatta siitä, onko hänellä hoitosuhde Turun kaupungin terveyspalveluihin.
Osastonsihteerin mukaan näkyviin tulivat vain henkilön nimi, osoite ja syntymäaika, ei muita tietoja.
Oikeus kuuli asiassa useita todistajia, myös osastonsihteerin työkavereita.
Valtaosa työkavereista ei keksinyt mitään syytä, miksi nainen oli katsellut heidän tietojaan. Kukaan työkavereista ei ollut missään tekemisissä osastonsihteerin kanssa vapaa-ajallaan.
Todistajat kertoivat osittain ristiriitaisesti ja epävarmasti siitä, mitä osastonsihteeri on potilastietojärjestelmän lokijälkien perusteella päässyt näkemään. Oikeuden mukaan epäselväksi jäikin, mitä tietoja osastonsihteeri oli työkavereistaan lukenut ja oliko niiden joukossa sairauskertomuksia.
Lue myös: HUS vakuuttaa: Potilastietoja suojellaan korkeimman mahdollisimman standardin mukaisesti
Katseli myös puolisonsa tietoja
Todistajien kertomuksista ilmenee, ettei osastonsihteeri ollut ensimmäistä kertaa urkintapuuhissa. Yksi esimiehistä kertoi antaneensa naiselle varoituksen jo keväällä 2012, kun tämä oli käynyt katsomassa satoja kertoja puolisonsa tietoja potilasrekisteristä.
Potilastietojärjestelmän käyttö edellyttää asianmukaista laillista syytä, kuten hoitosuhdetta siihen henkilöön, jonka tietoja katsotaan. Esimerkiksi se, että henkilö itse pyytää katsomaan potilastietojaan ei ole lainmukainen syy katsoa niitä.
Tämän jälkeen naisen tekemisiä oli seurattu vuoden ajan. Kun uudet urkintatiedot kävivät ilmi keväällä 2020, naisen työsuhde purettiin.
Tuomio napsahti
Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi 66-vuotiaan naisen syylliseksi henkilörekisteri- ja tietosuojarikokseen. Oikeuden mukaan nainen oli päässyt katsomaan osoitetietojen lisäksi ainakin työkaveriensa terveydenhuollon ajanvaraustiedot, jotka luetaan potilastietoihin.
Tuomion mukaan naiselle oli muodostunut osastonsihteerinä toimiessaan vakiintunut tapa katsella eri henkilöjen tietoja potilastietojärjestelmästä. Nainen saattoi katsoa saman työkaverin tietoja useita kertoja saman päivän aikana.
– Väitettä pelkästä osoitetietojen katsomisesta on lähtökohtaisesti pidettävä epäuskottavana ottaen huomioon erityisesti useammat katsomiskerrat lukuisten asianomistajien kohdalla sekä tietojen katselun ajoittumisen myös sen jälkeen, kun kyseinen asianomistaja ei ole enää edes ollut töissä kaupunginsairaalassa, oikeus totesi tuomiossaan.
Motiivi tietojen katselulle jäi oikeuden mukaan tarkemmin selvittämättä.
Käräjäoikeus tuomitsi 66-vuotiaan naisen 65 päiväsakkoon, josta tälle kertyy maksettavaa 1 365 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan neljälle työkaverilleen kärsimyskorvauksina yhteensä 1 500 euroa.