Eurooppa laskee vielä lukua brexitin jälkeen, mutta unionia koskevassa keskustelussa on jo alkanut uusi erä.
Muun muassa Suomessa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi EU-jäsenyydestä. STT kysyi asiantuntijoilta näkemyksiä EU:ta koskevista väitteistä, jotka nousevat usein esiin julkisessa keskustelussa.
Väite 1: Euroopan parlamentti on kumileimasin
Eurooppaoikeuden professorin Jukka Snellin mukaan jokainen EU:n perussopimuksiin tehty muutos on lisännyt Euroopan parlamentin valtaa.
Nykyään valtaosa, lähes 90 prosenttia, unionissa säädetyistä laeista vaatii parlamentin hyväksynnän. Parlamentin lainsäädäntövalta kattaa muun muassa ympäristöön, kuluttajansuojaan ja pankkisääntelyyn liittyvät asiat, joilla on vaikutusta jokaisen unionin kansalaisen arkeen.
– Vuosia sitten parlamentilla ei ollut paljoakaan toimivaltaa. Kun jostakin asiasta syntyy voimakas mielikuva, se ei muutu kovin helposti, vaikka todellisuus muuttuu, Snell sanoo.
Väite 2: EU:n demokratiavaje korjataan vahvistamalla parlamenttia
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä EU:n demokratiavaje ei ole enää kurottavissa umpeen yksinomaan parlamenttia vahvistamalla: sillä on jo verrattain paljon valtaoikeuksia.
