Kulttuuriin julkiseen rahoitukseen on suunnitteilla täysremontti. Julkisen tuen piiriin halutaan uusia taiteen tekijöitä. Mistä rahat, kun nykyisetkään eivät riitä? Valtio myy jo nyt museoitaan viime vuosien säästökuurin takia.
Anjalan silminnähden ränsistynyt kartanonmuseo seisoo kauniissa syksyn ruskassa Kymijoen rannalla Kouvolassa. Kansallismuseo on lopettanut sen toiminnan ja valtio on laittanut ison talon myyntiin. Tarjousten perusteella, mutta tuskin juuri alle 400 000 euron. Remonttitaitoisen unelma Ruotsin vallan ajalta.
Säätiöt ja yhdistykset pelastajiksi
– Viimeisen 10 vuoden ajan 48 prosenttia resursseistamme on leikattu. Se vaikuttaa dramaattisesti mahdollisuuksiimme toimia, huokaisee Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
Vielä 2010 Kansallismuseo vastasi 16:sta valtion museosta, jotta ne pysyivät auki kansalle ja kokoelmat kuosissa. Nyt museoita on enää kahdeksan. On luovuttu muun muassa Elias Lönnrotin Paikkarin torpasta Sammatissa sekä presidentti Svinhufhuvin museosta Luumäellä. Nämä pelastuivat paikallisen yhdistyksen sekä säätiön ansiosta. Jotain samaa on löydyttävä Anjalaankin, jottei kartano jäisi kylmäksi.
Jopa UKK:n museo Tamminiemi on tiukilla. Kansallismuseo on kutistanut sen aukioloaikoja.
– Mieluummin supistetaan aukioloa, jotta jää vielä mahdollisuus kehittää museotoimintaa. Meidän tehtävä on säilyttää kokoelmia yhteiskuntaa varten ja tuoda niitä näkyviksi ihmisille.
– Kiinnostavuus ei synny seinistä, vaan elävästä museosta. Siksi ei ole mielekästä pitää useita museoita auki vain lipunmyynnin takia, kun on tunnustettava, että resurssit eivät riitä, pohtii Elina Anttila.
