Säätiöt auttavat työnsä menettäneitä taiteilijoita – puhelimet soivat tiuhaan, useita hätäapurahoja nyt jaossa

Koneen säätiö on jo jakanut parille sadalle taiteen tekijälle tukea yli synkän ajan ja säätiöiden kattojärjestö kokosi samoin puolitoista miljoonaa euroa jaettavaksi lähiaikoina. Summat ovat jakajille pieniä, mutta artisteille suuri apu.

Kulttuurin tukien putoaminen on silti huolestuttavaa. Säätiöiden jakovara laskee sijoitusmarkkinoiden alamäessä ja valtion tuet sulavat, koska Veikkauksen pelit ovat kiinni.

– Säätiöiden rahat eivät riitä mihinkään verrattuna siihen, mikä on valtion rooli, muistuttaa kattojärjestön Säätiöt ja  rahaston ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Lahjoittavat päättävät säätiöiden linjaukset

Säätiöt jakoivat viimeisen tilaston (2018) mukaan kulttuurille 63 miljoonaa euroa. Tämä on vain 14 prosenttia koko potista, joka oli 450 miljoonaa euroa. Suurin osa säätiöiden tuesta menee tieteelle ja erilaisille kansalaisjärjestöjen hankkeille. Tätä jakoa selittää säätiötoiminnan perusidea.

Säätiöt kokoavat pääomansa lahjoituksista ja testamenteista ja näiden tuottamista sijoituksista. Lahjoittajat määräävät, mihin tarkoitukseen rahat tulee käyttää.

– Me olemme vastuussa ennen muuta lahjoittajille, niille hyväntahtoisille ihmisille, jotka ovat lahjoittaneet ja testamentanneet omaisuutta, muistuttaa Suomen kulttuurirahaston asiamies Juhana Lassila.

– Tämä varallisuus on käytettävä lahjoittajan ilmoittamaan tarkoitukseen.

Nyt on kiire auttaa – rahat kokoon 24 tunnissa!

Tänä keväänä säätöiden puhelimet ovat soineet arvattavastikin tiuhaan.

– Olemme saaneet paljon yhteydenottoja niin taiteen kuin tieteen tekijöiltä. Voimmeko auttaa tässä vaikeassa tilanteessa?

Ensiapua on annettu. Koneen säätiö jakoi jo 1,5 miljoonaa euroa liki 200:lle taiteilijalle. Apurahaa keskimäärin 8000–9000 euroa, jolla moni taitelija elää jo muutaman kuukauden. Joukossa ei ole yhtään julkkistaiteilijaa, joilla lienee  sitä kuuluisaa puskuria pankissa.

Alfred Kordelinin säätiön apurahan haku avautuu 20. huhtikuuta, hakuaikaa viikon verran. Olennaista tässä tilanteessa onkin, että on toimittava todella nopeasti.

Suomen kulttuurirahasto on mukana myös 1,5 miljoonan euron hätäapupaketissa 500 000 euron päärahoittajana. Saman verran tulee valtiolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Mukan on myös neljä muuta säätiötä. Toimijat kokosi yhteen säätiöiden kattojärjestön johtaja – eikä byrokratian kanssa nysvätty.

– 24 tuntia meni, että rahat olivat koossa. Summa ei ole suuri, mutta monille keikkansa ja esiintymisensä menettäneelle taiteilijalle apu on nyt todella merkittävää, sanoo koollekutsuja, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Tukea nyt arkeen, ei suuriin projekteihin

– Olennaista on nyt, että taiteilijan ei tarvitse esittää mitään suurta projektia, vaan rahaa tarvitaan arkeen. Näin kunnioitamme sitä, että taiteilija ammatti joka päivä.

Suomen kulttuurirahaston asiamies Juhana Lassila korostaa myös sitä, että käsi on ojennettava heti.

– Halusimme reagoida välittömästi. Viestitämme näin henkistä tukea sekä tietysti sitä, että tarjolla on pian myös konkreettista tukea: rahaa.

Rikkaat säätiöt eivät pelasta tulevaisuutta, mutta...

Koronan jälkeinen ennuste ei siltikään näytä nyt hyvältä. Tummia pilviä tulee syöksyviltä sijoitusmarkkinoilta sekä valtion pelimonopolista. Kulttuurin tuki tulee pääasiassa Veikkaukselta. Pelikoneet ovat kiinni eikä pallo pyöri millään millään kentällä.

Säätiöissä muistutetaan, että ne eivät pysty paikkaamaan tällaisia menetyksiä.

– Veikkauksen tilanne on todella huolestuttava, huokaa Liisa Suvikumpu. Kulttuurin kentällä lähdetään siitä, että valtion tuen pitää säilyä vakaana ja mieluiten kasvaa.

Isoimpien säätiöiden taseet ovat yli miljardi euroa, joten niillä riittää puskureita laman yli, mutta kurssien laskut pudottanevat akuutisti jakovaraa.

– Nyt lasketaan sitä, miten selviydymme tämän kriisin yli, jotta apurahoja ei tarvitsisi leikata,  miettii Juhana Lassila.

Liisa Suvikumpu kuulee joskus kyselyjä, mikseivät upporikkaat säätiöt jaa enemmän avustuksia.

– Säätiön kvartaali on 25 vuotta! Pääomia on vaalittava niin, että jaettavaa olisi jatkuvasti, myös tuleville sukupolville, hän vastaa.

...yhteistyö valtion kanssa tiivistyy

Onko säätiöitä kohtaan tullut paineita, että niillä olisi nyt entistä suurempi vastuu yhteiskunnasta tässä kriisissä?

– En koe tällaista painetta, sanoo Juhana Lassila. Onhan tuo yhteinen hätäapuarahasto opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uudenlainen askel yhteistyöhön.

Mutta saman tien Lassila muistuttaa, että säätiöillä on se oma itsenäinen tehtävä – vaalia lahjoittajien asettamaa tehtävää.

Säätiöt voivat olla kriisissä enemmän laastari kuin lääkäri, mutta kriisi lähentää.

– Tietysti on viisasta ja järkevää koordinoida yhdessä valtion kanssa, mitä voimme kriisin lievittämiseksi tehdä - kunnioittaen sitä, että säätiöt päättävät lopulta asiansa itse.