Kuka rakensi giljotiinin Kehä ykköselle? – "Hengenvaarallinen järjestely, jatkossa ajan eri reittiä"
1:01Teiden keltaiset viivat muuttuvat pääosin valkoisiksi. Katso Autoliiton videolta, millaisia muutokset käytännössä ovat.
Julkaistu 14.11.2020 10:59
Teppo Vesalainen
teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Miten tietyöalueesta saisi mahdollisimman turvallisen?
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa: Tietyöalueen turvallisuus on tärkeää – paitsi siellä työskentelevien – myös kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden takaamiseksi.
Päivittäinen työmatkani kulkee Länsi-Vantaalta Vihdintietä pitkin kohti Helsinkiä. Konalassa liityn Kehä ykköselle, suuntana itä. Kyseisessä paikassa, Kehä ykkösellä, on jo pidemmän aikaa ollut käynnissä siltatyömaa, jonka yhteyteen on rakennettu tienkäyttäjille melkoinen giljotiini. Tämä liikenteellisesti varsin vilkas kohta toimii hyvänä esimerkkinä huonosti toteutetusta järjestelystä.
Liikennemerkkien oikea sijoittelu ja vaihtoehtoreitti
Vihdintieltä Kehä ykkösen rampille käännyttäessä ei ole mitään viitteitä siitä, että liikennejärjestelyt olisivat jotenkin poikkeavat. Vasta kääntymisen jälkeen on autoilijalla mahdollisuus havaita tietyöstä varoittava varoitusmerkki, jonka jälkeen vielä toisella merkillä varoitetaan kiihdytyskaistan puuttumisesta. Merkit nähtyään kuljettajalla ei enää ole perääntymismahdollisuutta.
Keskeinen ongelma tulee vastaan, kun Kehätien vilkkaaseen liikenteeseen pitäisi päästä liittymään ilman kiihdytyskaistaa. Liittyjän on erittäin vaikeaa hahmottaa, mitä kaistaa pitkin ajoneuvot Kehätietä pitkin lähestyvät. Asiaa ei yhtään auta se, että liikennettä on sulkulaittein ohjattu niin, että liittymästä tuleva autoilija saattaa varoituksista huolimatta ajautua epähuomiossa Kehätietä ajavan eteen.
Itse olen joutunut kyseiseen paikkaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla satuin paikalle tiedostamatta työmaan olemassaoloa. Totesin järjestelyn olevan hengenvaarallinen ja päätin, että jatkossa ajan töihin eri reittiä: jatkan siis Vihdintietä Pitäjänmäen liikenneympyrään, josta luovin sitten kohti toimistoa.
Vaarallisen tietyömaan tai risteyksen kiertäminen vaihtoehtoisella reitinvalinnalla onkin erittäin hyvä ja suositeltava tapa. Vaarallisesta tienkohdasta ja toimivasta vaihtoehtoreitistä kannattaa vinkata myös muille perheenjäsenille, mikäli tietää heidän liikkuvan kyseisellä suunnalla.
Miksi ihmeessä sitten haastoin itseni ja ajoin samaan ansaan toistamiseen, vain muutamaa viikkoa myöhemmin? Yksinkertaisesti siksi, että minua alkoi kiinnostaa, onko työmaa jo valmis eli voinko palata takaisin selvästi nopeammalle työmatkareitille.
Koska Vihdintieltä käsin työmaa-alueelle ei ole näköyhteyttä, ei kyseisestä lähestymissuunnasta tultaessa ollut muuta tapaa selvittää asia kuin ajaa katsomaan.
Rampilla oli taas tutussa paikassa tietyön merkki, mutta sen havaitseminen oli aiempaan tapaan mahdollista vasta, kun rampille oli jo kääntynyt. Pientä muutosta oli toki liikenteen reitityksissä tapahtunut – tosin ei välttämättä edes parempaan suuntaan. Paikka oli edelleen hengenvaarallinen.
Ainakin tämä toinen – miksei jopa ensimmäinenkin – ajo kyseiseen paikkaan olisi ollut vältettävissä, jos tietyöstä varoittavat liikennemerkit olisi sijoitettu Vihdintien varteen ja niiden alle olisi asennettu ”Kohde risteävässä suunnassa” -lisäkilpi.
Tällöin merkit olisivat selvä signaali ainakin niille, jotka tiedostavat kyseisen liikennejärjestelyn vaarallisuuden, siitä, ettei rampille ole viisasta kääntyä vaan kannattaa suosilla jatkaa ajamista eteenpäin ja valita vaihtoehtoinen reitti. Kun nämä merkit sitten työmaan valmistuttua poistettaisiin, osaisivat autoilijat palata takaisin normireitille.
En voi kuin ihmetellä, miksi nämä kaksi (siis yksi molemmista lähestymissuunnista) liikennemerkkiä lisäkilpineen on jätetty asettamatta.
Tilapäiset tien pituussuuntaiset merkinnät
Yksi selkeä kehityskohde kyseisellä työmaalla, kuten monella muullakin suomalaisella työmaalla, olisi tilapäisten tien pituussuuntaisten merkintöjen käyttö.
Tieliikennelain mukaan tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät pituussuuntaiset merkinnät tulisi olla keltaisia. Jos samanaikaisesti on näkyvissä keltaisia ja valkoisia pituussuuntaisia merkintöjä, on noudatettava ensisijaisesti keltaisia. Näin ollen ajoneuvojen kuljettajien on helpompi hahmottaa, minkä merkintöjen mukaan on ajateltu ajettavan.
Monessa muussa Euroopan maassa – esimerkiksi Baltian maissa – näitä tilapäisiä merkintöjä käytetään esimerkillisen hienosti ja ne tekevät tietyömaista erittäin selkeitä ja helposti hahmotettavia – Suomen osalta ei voi valitettavasti todeta samaa.
Tietyömaiden nopeusrajoituksista
Tietyömaiden turvallisuudesta puhuttaessa myös nopeusrajoitukset ja niiden noudattaminen ovat keskeisessä roolissa. Usein kuulee tietyömailla työskentelevien tahojen syyllistävän autoilijoita siitä, että työmaa-alueilla ajetaan tolkuttomia ylinopeuksia. Ylinopeuden ajaminen ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää ja sillä vaarannetaan paitsi tietyömailla työskentelevien myös muiden tienkäyttäjien turvallisuus.
Jotta ajoneuvojen kuljettajat saataisiin paremmin noudattamaan nopeusrajoituksia, tulisi huolehtia siitä, että vallitsevat rajoitukset olisivat mielekkäitä ja niille olisi selvät perusteet. Usein on valitettavasti tilanne, että suoralla hyväkuntoisella tiellä ovat tietyömerkit ja selvästi alennettu nopeusrajoitus päiväkausia, vaikka kukaan ei työskentelisi siellä. Näissä tilanteissa on vaikea perustella selkeästi alennettua nopeusrajoitusta.
Jos kuljettaja kokee kerta toisensa jälkeen rajoituksien olevan perusteetta tarpeettoman alhaisia, alkaa hän ajaa ylinopeutta – ja valitettavasti näin tulee sitten herkästi tehtyä myös sellaisella tietyöalueella, jolla nopeusrajoitukselle olisi ihan oikeat perusteet. Nopeusrajoitusmerkkien inflaation välttämiseksi olisikin tärkeää, ettei tarpeettoman alhaisia tai pitkiä rajoituksia käytettäisi työmaa-alueilla, jos niille ei oikeasti ole perusteita. Näin saataisiin vähitellen palautettua kuljettajien kunnioitus tietyömaiden nopeusrajoituksia kohtaan ja parannettua liikenneturvallisuutta.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
