Kuinka voi varmistua sodasta nähtävän sisällön luotettavuudesta? Asiantuntija: "Kaikkien tulee olla tarkkana"

– Jokaisen pitäisi miettiä, mitä lähteitä seuraa sotaan liittyen, informaatiovaikuttamisen asiantuntija Christina Forsgård sanoo.

On tärkeää aloittaa siitä, että valitsee seurattavakseen luotettavia lähteitä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa silmien eteen voi tulla kaikenlaista sisältöä.

– Lähteiden rajaaminen on tarpeellista, koska muuten on jatkuvassa pyörityksessä ja on hirveän vaikeaa säilyttää terve mediakritiikki, Forsgård kertoo.  

Forsgård kertoo itsekin selvittävän usein mielenkiintoisten videoiden alkulähteitä, jos ne eivät tule hänelle ensimmäisenä vastaan tutun ja luotettavan lähteen kautta.

Oman haasteensa tuo myös kieli, sillä tällä hetkellä Ukrainan sodan materiaalista suuri osa on luonnollisesti venäjäksi ja ukrainaksi, usein ilman tekstityksiä. 

– Vaikka siinä on englanninkielinen tekstitys, niin emme voi olla ihan varmoja siitä, mitä henkilö puhuu. 

Luotettavien lähteiden monipuolisuus

Forsgård suosittelee seuraamaan monipuolisesti nimenomaan luotettavia lähteitä.

– Kannattaa seurata useampia lähteitä, jotta näkee, miten asiaa käsitellään eri medioissa. Mahdollisimman tasapainoisen tilannekuvan saamiseksi tulisi olla erilaisia lähteitä, Forsgård tiivistää.

Forsgård muistuttaa, että luotettava mediakaan ei ole virheetön, mutta lukija voi luottaa siihen, että vastuullinen media myös korjaa virheensä. Näin lukija on virheet korjaavan lähteen parissa ja saa ajantasaisesti korjattua tietoa.

Mieti ennen kuin jaat

Sotaan liittyvä materiaali herättää helposti tunteita ja ajatuksia. Kun kohtaa tunteita herättävää sisältöä sosiaalisessa mediassa tai netissä, tulee muistaa, ettei heti ensimmäisenä tykkää ja jaa sitä omille kanavilleen tunteenpurkauksien kera.

– Hengitä syvään rauhallisesti ja mieti. Kuka tätä jakaa, miksi tämä on jaettu, miksi tämä herätti tällaisia tunteita ja haluatko jakaa tällaista sisältöä eteenpäin, Forsgård muistuttaa. 

Forsgårdin mukaan suomalaisetkin ovat osa informaatiosotaa. 

– Olemme kaikki informaatiosodassa, joten kaikkien tulee olla tarkkana. Ihmiset ovat myös vastuussa siitä, minkä antavat itseensä vaikuttaa sekä minkälaisia viestejä laittavat eteenpäin.

Väärän tiedon tunnistaminen vaikeaa jopa asiantuntijalle

Lohdutuksen sanana Forsgård haluaa kertoa, että manipuloidun kuvan ja videon tunnistaminen on vaikeaa, jopa asiantuntijoille.

– Teknologia on viety niin pitkälle, että tekoälyllä voidaan muuttaa lähes kaikki mahdollinen kuvasta tai videosta. 

Forsgärdin mukaan huolestuttavimpia ilmiöitä on deepfake-tekniikka eli suomeksi syväväärennös, jonka avulla voidaan tehdä esimerkiksi väärennettyjä videoita valtionjohtajien puheista.

– Näitä manipulaatioita voi olla hyvin vaikeaa huomata paljain silmin, siihen tarvitaan ammattimaiset työkalut, Forsgård sanoo. 

Lue lisää: Sotapropagandasta tulee raaempaa – Venäjä saattaa hyödyntää oman kansan hätää: "Pitäisikö meidän sittenkin lähettää ruoka-apua Venäjälle?"