"Pyritään levittämään Kremlin valheita sosiaalisen median kanavissa" – näin toimii disinformaatio

– Kaikkien merkittävimmät taistelut käydään mielikuvista ja tunteista, kun ajatellaan digitaalista maailmaan verkkopalveluineen ja sosiaalisen medioineen, väittää Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll SuomiAreenan keskustelussa Porissa.

Limnéllin mukaan kyse on siitä, miten ymmärrämme totuutta ja eri ilmiöitä. 

– Tämä on sitä informaatiovaikuttamista ja informaatiopuolustusta, jossa jokainen meistä on eturintamassa jokainen päivä.

Kyse on esimerkiksi väärän tiedon levittämistä verkossa, jossa kehotetaan jakamaan sitä. 

– Tämä 'tieto' ei millään tavalla liity totuuteen vaan sillä pyritään levittämään Kremlin täysiä valheita sosiaalisen median kanavissa erilaisia aihetunnisteita käyttäen. Tämän kanssa saa olla tarkkana, jatkaa Limnéll.

Konkreettinen esimerkiki on, että Venäjä käyttää Ukrainassa käytävästä sodasta nimiä erikoisoperaatio, kriisi tai vapauttamisoperaatio.

– Sillä on suuri merkitys, mitä sanoja me käytämme mediassa. Ukrainassa on tällä hetkellä sota. Sota on suurin toisen maailman sodan jälkeen ja se on hävityssota. Faktat ovat ikäviä ja faktoista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

Lue myös: TikTokissa huijarit valehtelevat olevansa Ukrainassa ja nyhtävät rahaa – "Tekaistuja laukausten ääniä ja räjähdyksiä"

"Mikä on totta ja mikä ei?"

Tietoevryn turvallisuusjohtaja Jari Pirhonen muistuttaa, että vastuu siitä, mitä lukee ja näkee, on pitkälti yksilöllä itsellään.

– Sosiaalisessa mediassa syntyy kupla. Jos seuraat tiettyä syötettä kaikista medioista se voi vahvistaa omia mielipiteitä eikä niin, että heräisi kysymys, voinko olla väärässä ja voiko toinen mielipide sittenkin  olla oikeassa, Pirhonen muistuttaa.

Pirhonen muistuttaa, että ihmiselle on vastuu siitä, ketä kuuntelee  ja saako riittävästi tietoa, jotta voi muodostaa oman mielipiteen.

Limnéll nostaa esiin medialukutaidon tärkeyden digitaalisessa maailmassa.

– Medialukutaito ja yleinen lähdekriittisyys ovat avainasemassa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Se, että meillä on hyvä sivistystaso ja luotettavaa journalismia.

– Me haluamme uskoa ja luoda oikeaa merkitystä ja sen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän, päättää Limnéll.

Piirainen lisää, että viimeisimmän Kyberbarometrin mukaan suomalaisilla on erittäin  hyvä luotto viranomaisiin, mikä on erittäin hyvä asia.

– Kun viranomaiset tiedottavat, suomalaiset luottavat siihen. Näin ei ole kaikissa maissa, Piirainen sanoo.

Molemmat asiantuntijat neuvovat kaksi tärkeää tapaa suojata omat sosiaalisen median tilinsä: Ota käyttöön asetuksista sekä kaksivaiheinen tunnistus että laitteiden automaattiset päivitykset. Tee tämän lisäksi tärkeimmistä tiedoista ja valokuvista varmuuskopiot.