Sotapropagandasta tulee raaempaa – Venäjä saattaa hyödyntää oman kansan hätää: "Pitäisikö meidän sittenkin lähettää ruoka-apua Venäjälle?"

Informaatiovaikuttamisen asiantuntija Christina Forsgårdin mukaan Venäjän informaatiovaikuttamisen ja propagandan kohteena on ollut vahvasti oma kansa. Propaganda on näin ollen onnistunut kotimaassa.

– Siellä kuitenkin yli puolet venäläisistä uskoo, että tämä on oikeutettua, Forsgård sanoo.

Venäjän strateginen tavoite on ollut lännessä eristää valtioita toisistaan sekä aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa. Tässä propaganda on kuitenkin epäonnistunut, sillä Ukraina on saanut maailmalta tukea monessa eri muodossa.

– Tämä erittäin vahva sotilaallinen hyökkäys on yhdistänyt meidät, Forsgård toteaa.

Ukrainan informaatiovaikuttamista pidetään oikeutettuna, koska se puolustautuu ja pyrkii luomaan maanpuolustustahtoa.

– Ukrainalaiset ovat hienolla tavalla olleet äärimmäisen ketteriä tässä toiminnassaan niin, että he ovat ottaneet sosiaalisen median käyttöön, Forsgård kertoo.

Vladimir Putin puhui viime lauantaina Venäjän valtiollisessa televisiossa ja hänen kanssaan pöydän ääressä istui myös joukko lentoemäntiä. Esiintymisen aitous ja tarkoitus on herättänyt keskustelua. Forsgård pitää esiintymistä kaiken kaikkiaan hämäyksenä.

– Sen sijaan, että keskusteltaisiin jostain relevantista, me keskustellaan siitä, mitä ihmettä hän tekee näiden naisten kanssa ja onko tämä edes totta, Forsgård kertoo.

Lue myös: Venäjän sotapropaganda perustuu vuosisatoja vanhaan malliin ja täysiin valheisiin – "Sokaistunut menestyksestään": Tutkija kertoo, miksi Ukrainan sotaviestintä toimii

Propagandasisällöstä tulee raaempaa

Sotakuvasto ja propagandasisältö tulevat Forsgårdin mukaan raaistumaan sodan edetessä, kun iskut kohdistuvat siviiliväestöön. 

Venäjältä sen sijaan tullaan näkemään oppositioviestintää, joissa ihmisiä pidätetään ja vanhuksia viedään vankilaan. Forsgård ennakoi myös Putinin pyrkivän käyttämään omien kansalaistensa huonoa tilannetta sodan kaupankäynnin välineenä lännen kanssa.

– Siitä käydään sellaista sotakeskustelua, jossa he väittävät olevansa humanitäärisilla asioilla tässä ja nyt meidän pitäisi sen vuoksi antaa heille jotain myönnytyksiä, Forsgård kertoo.

Forsgård viittaa Venäjän pankkiliikenteen heikkenemiseen ja jopa venäläisten nälänhätään.

– Sinne tulee nälänhätä niille ihmisille, joten he käyttävät omia kansalaisiaan siellä seuraavaksi kohteena sille, että me ruvetaan keskustelemaan siitä, pitäisikö meidän sittenkin lähettää ruoka-apua Venäjälle.  

Kuinka sodasta tulevaan sisältöön tulisi suhtautua?

Forsgård antaa vinkit, kuinka sodasta nähtävään sisältöön kannattaisi suhtautua. 

– Jokaisen pitäisi miettiä, mitä lähteitä seuraa sotaan liittyen. Lähteillä on iso merkitys, Forsgård kertoo. 

Lähdekriittisyys ja lähteiden monipuolisuus on myös tärkeää. Näin pystyy luomaan kokonaiskuvan eri lähteiden pohjalta. Forsgård kannustaa myös miettimään hetken ennen kuin jakaa omiin sosiaalisen median kanaviin tunteita herättävää sisältöä sodasta. 

– Hengitä syvään rauhallisesti ja mieti. Kuka tätä jakaa, miksi tätä on jaettu, miksi tämä herätti tällaisia tunteita? Onko tämä sellaista asiaa, jota haluat jakaa eteenpäin? Olemme kaikki informaatiosodassa ja jokaisen tulisi miettiä minkälaisia viestejä jakaa, Forsgård neuvoo. 

Lue lisää: Venäjän sotapropaganda perustuu vuosisatoja vanhaan malliin ja täysiin valheisiin – "Sokaistunut menestyksestään": Tutkija kertoo, miksi Ukrainan sotaviestintä toimii