Mainos

Krooniset sairaudet rajoittavat iäkkäiden liikkumiskykyä usein tiedostamatta – tutkittavien liikkumismäärät laskivat merkittävästi

16:49
Mitä on toimiva vanhustenhuolto ja mitä se vaatii?

Krooniset sairaudet ovat ikääntyneillä keskeinen liikkumiskykyä rajoittava tekijä. Sairaudet alensivat liikkumismääriä merkittävästi, tiedottaa Jyväskylän yliopisto.

Iäkkäät henkilöt usein tiedostavat tämän, kun kyseessä on tuore kipua aiheuttava ja liikkumista estävä tuki- ja liikuntaelimistön ongelma. Jos kyseessä on hitaasti kehittynyt sairaus, hiljalleen ilmaantunutta liikkumiskyvyn rajoittumista ei useinkaan tiedosteta.

– Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa, jotta iäkkäiden itsenäinen selviytyminen ei vaarantuisi, sanoo professori Urho Kujala liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Jyväskylän yliopiston MOBILETWIN-tutkimukseen osallistui 779 kotona asuvaa 71–75-vuoden ikäistä kaksosta. Tutkimuksen mukaan krooniset sairaudet alensivat mitattuja liikkumismääriä merkittävästi, vaikka tutkittavat eivät olleet sitä tiedostaneet.

Tällaisia iäkkäillä yleisiä liikkumista vähentäviä sairauksia olivat esimerkiksi sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sokeritauti, nivelreuma ja nivelrikko.

"Nuoruuden liikuntaharrastus ei vaikuttanut tuloksiin"

Liikkuminen oli sitä vähäisempää, mitä useampia pitkäaikaisia sairauksia tutkittavalla esiintyi. Lainkaan ilman sairauksia olevat ihmiset kartuttivat päivän aikana keskimäärin lähes 7 000 askelta. Iäkkäät, jotka raportoivat vähintään kolmesta sairaudesta, kerryttivät keskimäärin alle 4 000 askelta päivään.

– Tutkittavia on seurattu vuodesta 1975. Nuoruuden liikuntaharrastus ei vaikuttanut tuloksiin. Sairastuneiden ja terveenä säilyneiden välillä ei ollut eroa liikuntamäärissä nuorempana, joten nyt todetut erot sairaiden ja terveiden välillä johtuvat mitä ilmeisemmin sairaudesta, kertoo professori Kujala.

Sairauskohtaisesti räätälöidyillä liikuntahoidoilla voidaan merkittävästi parantaa sairaiden fyysistä suorituskykyä, liikkumiskykyä ja itsenäistä selviytymistä.

– On tärkeää, että myös pitkäaikaisia sairauksia potevat pyrkivät liikkumaan sairauden asettamat turvallisuusrajat huomioiden. Liikuntahoitojen toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota terveydenhuollossa. Tästä hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta, Kujala sanoo.

Osallistujat olivat alaotos laajasta suomalaisten kaksosten seurantatutkimuksesta. Tutkimus sisälsi puhelinhaastattelun, kyselylomakkeita ja kotioloissa toteutetun viikon kestävän liikkumisen objektiivisen mittauksen lantiolle asetetulla kiihtyvyysanturilla.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja