Kriisipsykologi: Teko kertoo äidin syvästä epätoivosta

"Merkkejä on voinut olla olemassa - mutta usein tarvitaan kuitenkin se jokin viimeinen kimmoke, joka saa ihmisen tekemään näin epätoivoisen päätöksen."

Näin kertoo kriisipsykologi Salli Saari MTV Uutislivessä. Hän uskoo, että Rautavaaran tragedian jäljiltä moni omainen, läheinen ja viranomainen miettii parhaillaan: Olisiko tämän voinut jotenkin estää?

– Jälkikäteen on helpompi huomata ennakkomerkkejä. Silloin, kun kaikkein synkimmät ja syvimmät ajatukset tulevat ihmiselle mieleen, niin niitä ei usein sitten kerrota kenellekään. Nämä ovat niin äärimmäisiä tekoja, että ne tulevat aina läheisille ihmisille yllätyksenä, Saari sanoo.

Saaren mukaan muutaman vuoden takainen perhesurmien sarja laski monen kohdalla kynnystä hakea apua.

– Kynnys hakea apua perheissä laski joksikin aikaa selvästi. Mutta nämä asiat pysyvät ihmisten mielissä hirveän lyhyen aikaa. 

Miten kertoa lapselle?

Lapset kuulevat ja näkevät uutisointia ympärillään. Kriisipsykologin mukaan on tärkeää, että lapselle kerrotaan totuus - vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta.

– On niitä lapsia, joiden päiväkodista puuttuu nyt yksi lapsi. Heidän osaltaan pitää käsitellä asiaa perusteellisesti. Myös kotona jokainen vanhempi voi ottaa asian esille lapsensa kanssa, jos huomaa, että tapahtuma herättää lapsessa kysymyksiä. Lapsi voi miettiä: voisiko meidän äiti tehdä tuollaista?

Salli Saaren mukaan ihmiset, joita tragedia koskettaa läheltä, tulee koota yhteen jakamaan tunteitaan.

– Tässä on laaja ammatillinen kriisiapu paikallaan. Ensisijaisesti lähiomaisten osalta: isovanhemmat, tädit, serkut ynnä muut. Kyllä tämä koskettaa myös viranomaisia aika rajusti - ja koskettaa tämä myös lähiyhteisöä, missä perhe asui.

Rautavaaran kolarissa sai surmansa neljä ihmistä; äiti ja kolme lasta. Kahden nuorimman lapsen isä oli bussissa, jota päin äiti ajoi henkilöautollaan ilmeisesti tahallaan. 

Lue myös:

    Uusimmat