Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien määrä kasvaa, selviää valtiovarainministeriön tuoreesta Kuntien tilannekuva -raportista.
Epämieluisan kriisikunnan tittelin saa, kun kunnan talous on erityisen vaikeassa tilanteessa. Tällä hetkellä kriisikunniksi luokitellaan Honkajoki, Kyyjärvi, Jämijärvi, Teuva ja Vehmaa. Valtiovarainministeriö odottaa listan pitenevän.
– Nyt on kahdeksan kuntaa, joilla alijäämää katettavana kuluvan tilivuoden aikana uuden kuntalain mukaan ja joitakuita kuntayhtymiä myöskin ja miten kuntayhtymät purkaa tätä painettaaan pois, niin se on hyvä kysymys, valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoo.
Heikko taloudellinen tilanne vaikeuttaa yhä useamman kunnan kykyä hoitaa niille kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Isoimmat haasteet liittyvät sotepuoleen, kuten hoito- ja hoivatakuuseen sekä opetuspuolella oppivelvollisuuden pitkittymiseen.
"Aika paljon turhaa vinkumista"
Vaikka valtiovarainministeriö on huolissaan kuntien heikosta taloustilanteesta, monessa pienessä kunnassa tulevaisuuteen jaksetaan uskoa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä kuntatalouden karikot on onnistuttu välttämään. Tohmajärven kunnan kunnanjohtaja Olli Riikosen mukaan ongelmia ei ole, jos valtio tulee mukaan oikeudenmukaisella rahoitustavalla.
– Aika paljon on turhaakin vinkumista. Näkisin, että kunnat ovat erittäin tehokkaita ja kyvykkäitä toteuttamaan minkä tahansa julkisen palvelun tehtävän.
Silti Riikosen toiveena on, että varsinkin pienissä kunnissa saataisiin keskittyä oleelliseen.
– Meillä ei ole virkamiesarmeijaa tekemässä paperinpyöritystä. Suunnittelua ja raportointityötä on valtava määrä ja sitä voisi keventää. Saisi keskittyä vain kuntalaisten palveluihin.
Kriisikuntien listaa päivitetään seuraavan kerran kesäkuussa.