Essayah: Hallitus sysää kunnille uusia vastuita muttei rahaa – ennakoi veronkorotuksia moneen kuntaan

Reilun 9  000 asukkaan pohjoissavolainen Lapinlahti on kuin moni muu kunta Suomessa: ikäihmisten määrä kasvaa ja työikäinen väestö pienenee.

Kylän halki kulkee kuitenkin sekä rautatie ja Viitostie. Seudulla toimii myös merkittäviä pörssiyhtiöitä, kuten Ponsse, Olvi ja Valio. Kulttuuri ja urheilu ovat myös vahva osa kuntakuvaa.

– Ylä-Savon alueella tarvitaan esimerkiksi metalliteollisuuden alihankintaa, joten voisi sanoa, että alue on kokonaisuudessaan vahva, mikä omalta osaltaan pitää Lapinlahtea elinvoimaisena, sanoo Lapinlahden kunnanvaltuutettu ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah STT:n kuntavaalisarjan kolmannessa haastattelussa.

Elinvoima kunnissa syntyy hänen mukaansa siitä, että alueella on hyvä mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen joka tapauksessa haastaa Lapinlahdenkin taloutta, joten rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Yksi hyvä sellainen on Essayhin mukaan valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus.

– Pienille kunnille sote-palvelut ovat sellainen kurimus, kun budjetin muu liikkumavara voi jäädä hyvinkin pieneksi. Budjetista saattaa olla 70–80 prosenttia sotea.

Hallituksen sote-malli ei kuitenkaan sellaisena kristillisdemokraatteja täysin tyydytä, sillä siinä on muun muassa rahoitukseen ja alueiden yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia.

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaminen siirtyisi kunnilta suuremmille itsehallinnollisille alueille.

Peikkoina oppivelvollisuusiän nosto ja hoitajamitoitus

Oppositiopuoluetta luotsaavan Essayahin mukaan etenkään pienten kuntien taloutta ei kannata alkaa trimmata juustohöylällä.

– Siellä on niitä lakisääteisiä toimia, jotka kuntien pitää joka tapauksessa toteuttaa valtionosuuksilla ja verotuloilla.

Hän pelkää, että useissa kunnissa on joka tapauksessa lähivuosina pakko nostaa veroprosenttia, sillä hallitukselta on tulossa kunnille lisää velvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia. Isoimpina peikkoina KD näkee kaksi isoa uudistusta eli oppivelvollisuusiän nostamisen ja hoitajamitoituksen.

– Toivoisimme, että hallitus ei tekisi sellaista valtakunnan politiikkaa, jossa se sysää kunnille lisävelvoitteita ilman riittäviä valtionosuuksia.

Kuntaliitoksista Essayah ei myöskään säästökeinona innostu.

– Jos esimerkiksi kaksi köyhää kuntaa pistetään yhteen, mitä etua tai hyötyä siitä tulee? Kuntien elinvoima ja sen säilyttäminen ovat tärkeämpiä keinoja kuin kuntaliitokset.

Kulujen hillintä säästöjen sijaan

Kuntien elinvoiman säilyttämiseksi kristillisdemokraatit pyrkisivät hillitsemään kuluja. Essayah nostaa esille kaksi esimerkkiä: työhyvinvointiohjelmilla sairauspoissaolojen vähentäminen ja kuntien järkevämmät hankinnat.

Esimerkiksi kotikunnassa Lapinlahdella on arvioitu, että viime vuonna tehtiin puolen miljoonan euron säästö, kun sairauspoissaolot saatiin selvästi vähenemään.

Kuntien hankinnoissa puoluejohtaja lisäisi osaamista laatukriteereissä, jotta alueen yritykset saataisiin mukaan tarjouksiin. Sitä kautta verotulot saataisiin suunnattua oman kunnan kirstuun.

– Kunnat tekevät niin isoja tarjouspyyntöjä, että oman kunnan yritykset tippuvat pois eivätkä pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin.

Kristillisdemokraattien kannatus oli viime kuntavaaleissa neljän prosentin tuntumassa, ja puolueella on yhteensä 320 valtuutettua. Jos kuntavaalit sujuvat puolueen tavoitteiden mukaan, paikkamäärä kasvaa muutamalla kymmenellä.

– Siinä on tietysti haastetta, Essayah myöntää.