Kuntatalouden ongelmat kärjistyvät 2020-luvulla, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Vaan mistä kunnat saisivat apua tilanteeseensa?
Vesala luettelee kuntatalouden tuttuja ongelmia: väestön vanheneminen, työikäisten muutto kasvukeskuksiin ja sote-kustannusten paisuminen ovat rakenteellisia haasteita, jotka kaiken lisäksi kytkeytyvät toisiinsa.
Vesalan mukaan sote-uudistus tarjoaa yhden mahdollisen helpotuksen kunnille. Kyseessä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan taikalääke. Jos kunnassa on alijäämää sopeutettavaksi, suuren sote-erän poistuessa toimet pitää kohdistaa merkittävästi aiempaa pienempään määrään palveluja.
– Kuntien välinen eriarvoisuus saattaa siirtyä muihin peruspalveluihin, kuten opetustoimeen, Vesala sanoo.
Hän toivoo, että kunnat pystyvät hyödyntämään koronaepidemian aikana saatuja uusia kokemuksia esimerkiksi digiloikasta toimintansa tehostamiseksi. Lisäksi Vesala toivoo, että julkinen sektori hyödyntäisi yksityisiä yrityksiä ja niiden osaamista aiempaa paremmin.
Rahaministeriön virkamies uskoo "suuruuden ekonomiaan"
Keväällä nähdyn digiloikan suomia mahdollisuuksia kehuu myös Kuntaliiton kuntatalousjohtaja Ilari Soosalu. Ennen kaikkea hän kuitenkin toivoo, että kuntien vastuut ja rahoitus ovat tasapainossa.
– Jos jotkin tehtävät annetaan kunnille, samalla niiden rahoituksen pitäisi mielestämme olla taattu, Soosalu sanoo.
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo puoltavansa suuruuden ekonomiaa. Käytännössä kuntien kannattaisi siis harkita palvelujen tuottamisessa yhteistyötä naapurien kanssa, kuntaliitoksia tai oman palveluverkkonsa harventamista.