MTV Uutisten aluevaalikiertue päättyy Hankoon: Valuuko valta isompien kuntien edustajille?

Hanko on pieni kahdeksan tuhannen asukkaan kaupunki tulevalla 475 000  asukkaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Rutiköyhä kaupunki kärvistelee saman ongelman kanssa kuin niin moni muukin isompien kasvukeskusten liepeillä pyristelevä kunta: Väestö ikääntyy ja heikkenevä huoltosuhde uhkaa jo ennestään kriisikunnan tittelillä leimattua rannikkokaupunkia. 

Kaupungin johdossa epäsuhta on hyvin tiedossa ja tulevan sote-uudistuksen toivotaan helpottavan tilannetta.

– Alamme olla jo siinä rajoilla, että huoltosuhde muodostuu sellaiseksi, että emme olisi pärjänneet. Kymmenen vuotta tästä eteenpäin, niin tämä olisi ollut melko mahdoton yhtälö. Siltä osin jonkinlainen uudistus oli tarpeen Hangon näkövinkkelistä, toteaa Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.

Kaupunginjohtajan mukaan noin 35 prosenttia asukkaista on eläkkeellä ja määrä kasvaa kovaa vauhtia.

– Eivät ikäihmiset ole mikään dilemma, vaan heidät pitää nähdä yhteiskunnallisena voimavarana. Puhtaasti taloudellisesta asemasta, jos katsotaan huoltosuhteen työllisten ja ei-työllisten välillä tulee olla elinkelpoinen. Olemme yksi nopeimmin vanhenevista kaupungeista kantaväestön perusteella ja sille on pakko taloudellisessa mielessä tehdä jotain.

Saako Hanko äänensä kuuluviin?

Tulevaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Hangon ja Espoon lisäksi Inkoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, sekä Karkkilan ja Vihdin perusturvayhtymä.

Pienemmissä kunnissa on aiheuttanut huolta aluevaalien suhteellinen vaalitapa, jonka myötä pienemmät uhkaavat jäädä suurempien jalkoihin. 

Hangon päättävissä elimissä luotetaan kuitenkin, että esimerkiksi suuremman Espoon ja sieltä ponnistavien edustajien kanssa yhteistyö toimii.

– En usko, että Espoo käyttäytyy itsekkäästi. He kyllä kuuntelevat meitä pienempiä ja yrittävät tehdä yhteistyötä. Ja mehän täältä huudamme kovaa, sanoo Hangon iäkkäiden palvelupäällikkö Leena Hytti.

Pienellä otannalla Hangon lumisilla, mutta aurinkoisilla kaduilla ollaan kuitenkin paikoin eri mieltä tulevista valtasuheista.

– No tässä niemessä ollaan aika yksinään. Se on huono asia, jos Hanko ei saa yhtään edustajaa sisään tähän, toivottavasti saa. Huolettaa, että Espooseen menee kaikki valta, toteaa Peter Malmlund.

Eläkkeellä oleva Roger Lundin uskoo, että Hangon palveluille käy huonosti uuden hyvinvointialueen myötä.

– Asiat ovat jo nyt aika huonosti minun mielestä…Tuntuu, että kaikki viedään pois. Kyllä se [valta] lipuu pois. Näköjään ne suuremmat kaupungit jyräävät, Lundin pohtii.

Lue myös: Tästä on kyse aluevaaleissa – yhteiskunnan turvaverkko kokee historiallisen muutoksen 

Myyntiassistenttina työskentelevä Sari Ruuska toivoo, että Hangossa saadaan jatkossakin nauttia terveyskeskus- ja muistakin lähipalveluista.

– Uskon että Hangossakin pysyy valta.

Niin ikään eläkkeellä olvea Kai Friman pelkää, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan tulevien muutosten myötä.

– On todennäköisesti hyvin vaikeaa saada Hangon edustajaa valtuustoon. Siellä on muiden kuntien päättäjät ja pelkään pahoin, että muut ajavat itsekkäästi vain omia asioitaan.

– Kun ikää tulee enemmän, riski sille, että tapahtuu jotain vakavampaa on suurempi. Jos hoito on kauempana, kaikki pelastuspalvelut, ambulanssit, niin kyllähän se isompi riski vanhemmille hankolaisille on, Friman toteaa.

Työvoimapula

Hangossa on muun Suomen tapaan huutava terveys- ja sosiaalialan työvoimapula ja tulevaa odotetaan pohtivissa tunnelmissa.

– Hangossa on myös henkilöstöpula. Meidän on hirveän vaikeaa saada sijaisia. Meillä on monta vapaata paikkaa, joita täyttää sekä sairaanhoidossa, että muissa terveydenhuollon ammattilaisissa, mutta myös sosiaalihuolon puolella on ongelmia, Leena Hytti myöntää.

Älä missaa tätä: MTV tarjoaa kattavan tulospalvelun – näin seuraat aluevaaliehdokkaasi äänitilannetta!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sote-palveluiden tarve kasvaa Hangossa 2,1 prosenttia vuodessa, kun koko maassa sama prosenttiluku on 1,4.

– On äärimmäisen tärkeää, että hyvinvointialue pystyy rekrytoimaan käsiä ja tekijöitä myös Hankoon, kaupunginjohtaja Strandell korostaa.

Yllättävä muuttovoittoinen vuosi

Ei kaikki ole kuitenkaan Suomen eteläisimmässä kaupungissa niin synkkää, kuin miltä vaikuttaa: Hanko koki yllättäen ensimmäisen muuttovoittoisen vuotensa kolmeenkymmeneen vuoteen edellisvuotena ja trendin toivotaan jatkuvan.

– Jää nähtäväksi lähivuosina, että oliko tämä pelkästään koronan aiheuttama piikki, vai oliko tämä vähän pysyvämpi trendin muutos. Mutta asunnot ovat menneet äärettömän hyvin kaupaksi ja huimilla hinnoilla. Tulijoita olisi enemmän mutta meillä on asuntopula, kaupunginjohtaja kertoo.

Katso videolta: Mitä asioita hankolaiset odottavat aluevaaliehdokkailta – MTV kävi kysymässä kaupunkilaisten mielipiteitä.