Kova arvio: "Venäjän olisi pakko iskeä Nato-Suomen sotilaskohteisiin"

Nato Haglund Packalen

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Salla Vuorikoski

    salla.vuorikoski(at)mtv.fi

    @svuorikoski

    Entisen puolustusministerin Carl Haglundin (rkp) mukaan Ruotsi voi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä nopeastikin. Hänen mielestään Suomen pitäisi seurata Natoon Ruotsin perässä. 

    Haglund keskusteli Nato-jäsenyydestä eilen Ylen Politiikkaradiossa kansanedustajan, ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Tom Packalénin (ps) kanssa. Packalénin mukaan konfliktitilanteessa Suomi olisi Venäjän tulilinjalla. 

    Suomen ja Ruotsin pääministerit ovat todenneet, että maat eivät yllätä toisiaan Nato-kysymyksessä. Haglund arvioi kuitenkin, että Suomelle ei välttämättä jäisi aikaa reagoida.

    - Jos Ruotsi päättäisi muuttaa linjaa, varmasti Tukholmasta soitettaisiin tänne ennen kuin asia kerrottaisiin julkisuuteen. Ei se kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että meille jäisi aikaa valmistautua.

    "Suomesta voi pommittaa Pietaria"

    Packalénin Suomen geopoliittisen sijainnin takia maalla ei ole varaa olla Venäjän vihollinen.

    – Olisi erittäin kurja tilanne, jos Itämerestä tulisi Naton sisämeri. Täytyy muistaa, että me pystymme Suomen ilmatilasta jo nyt ampumaan Pietariin risteilyohjuksilla. Käytännössä ne taistelut käytäisiin Suomessa.

    – Venäjän olisi pakko Pietarin läheisyyden takia sotilaallisesti iskeä suomalaisiin sotilastukikohtiin ja lentokentille, jos tulisi konflikti Venäjän ja Naton välillä. Meidän kannattaa pysyä erossa kaikista konflikteista, Packalén arvioi. 

    Hän kuitenkin totesi, että jos Venäjä alkaisi muodostaa uhkaa, Suomi tietenkin liittyisi Natoon. Haglund puolestaan sanoo, että uhkatilanteessa Nato ei ottaisi uusia jäseniä.

    Myös eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin eilen ulkopolitiikasta ja Ruotsin Nato-aikeista. Alla otteita ulkoministerin lausunnosta ja puolueiden ryhmäpuheenvuoroista.

    Ulkoministeri Timo Soini (ps) 

    "Suomelle on luontevaa toimia läheisessä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Kumppanuutemme Ruotsin kanssa on syvää. Yhdessä voimme tukea toistemme turvallisuutta. En näe mielekkäänä asettaa tälle yhteistoiminnalle rajaa tai pääteasemaa. Syvennämme yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa päättäväisellä mielellä."

    Seppo Kääriäinen (kesk.) Tom Packalén (ps) 

    "Ruotsissahan keskustellaan aiheesta aktiivisesti, mutta eipä sielläkään jäsenyyden hakeminen näytä olevan ajankohtaista. Keskusta antaa tukensa Suomen ja Ruotsin tiivistyvälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle niin kuin laajemminkin pohjoismaiselle yhteistyölle."

    "Suomen täytyy mahdollisuuksien mukaan lisätä varsinkin taloudellista ja kaupallista yhteistyötä Venäjän kanssa. Lisäksi Suomen erityinen Venäjä-osaaminen ja kulttuurin tuntemus täytyy vielä painokkaammin hyödyntää kahdenvälisissä suhteissamme."


    Pertti Salolainen (kok.)Erkki Tuomioja (sd.)
    "Ei ole salaisuus, että kokoomus katsoo, että Suomen ja Ruotsin yhteinen Nato-jäsenyys vahvistaisi koko Itämeren alueen turvallisuutta. Ruotsissa Nato-myönteisyys on kasvanut selvästi samalla, kun kielteisyys on vähentynyt. Syynä on huoli Venäjästä."

    "Suomi on aiemmin valinnut aktiivisen vakauspolitiikan tien ja halunnut olla muiden Pohjoismaiden tavoin avoin ja aktiivinen vaikuttaja ja näin ennalta ehkäistä myös meihin vaikuttavia kriisejä. Olemme luottaneet siihen, että maa, joka kantaa vastuuta, saa myös itse tukea silloin, jos se sitä joskus tarvitsee."


    Stefan Wallin (rkp)Pekka Haavisto (vihr.)
    "Suomi ja Ruotsi kuuluvat orgaanisesti yhteen, "hand i hand", kun näitä päätöksiä pohditaan tehdään. Tätä taustaa vasten hallituksen tuleva Nato-selvitys, joka tehdään hallituksen ulkopoliittisen selonteon yhteydessä, tulee erittäin sopivaan aikaan. Emme voi seistä tumput suorina ja valmistautumattomina, jos Ruotsin uusi hallitus vuoden 2018 eduskuntavaalien jälkeen alkaa valmistella liittymisprosessia.""Pienen maan kannattaa ajaa myös kansainvälistä vuoropuhelua ja ongelmien aktiivista ratkaisemista. Viime kesän Etyj-kokous Helsingissä olisi voinut olla yksi foorumi vuoropuheluun, mutta sen me jätimme käyttämättä."  
    Paavo Arhinmäki (vas.)Peter Östman (kd)
    "Suomen Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen turvallisuutta tai auttaisi millään tavalla vastaamaan tulevaisuuden ongelmiin, kuten globaaliin köyhyyteen tai ilmastonmuutokseen. Suomen oikea ja luonnollinen paikka on jatkossakin Naton ulkopuolella.""Suomen tulee EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä pyrkiä mahdollisuuksiemme mukaan edesauttamaan kestävän rauhan saamista erityisesti Ukrainassa ja Lähi-idässä. Suomi ei saa olla hiljaa ja toimettomana, kun näemme ympäröivässä maailmassa epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä hätää." 
    Lue lisää aiheesta:
    Venäjä Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •