Akavan SuomiAreenassa julkaisema Sivistys-kysely paljastaa, että suurin osa suomalaisista pitää koulutukseen satsaamista tärkeimpänä asiana sivistysyhteiskunnan luomisessa. Suurin pelko puolestaan liittyy syrjäytymiseen ja työttömyyteen. Koulutus ei kuitenkaan välttämättä takaa työllisyyttä, sillä osa koulutuksesta raahaa ajastaan jäljessä – näin on esimerkiksi IT-alalla.
– Toisaalta on paljon ammatillisen koulutuksen saaneita työttömiä työnhakijoita ja sitten taas toisaalta on joillakin sektoreilla suoranaista työvoimapulaa, sanoo paikallisjohtaja Harri Stenhammar Tietokeskus-yhtiöistä.
Pitääkö porukkaa houkutella rahalla töihin?
– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että työntekijöitä pyritään saamaan kilpailijoilta, koska valmiita, osaavia työntekijöitä ei oikeastaan suoraan koulutuksesta tule, sanoo Stenhammar.
Porin kupeessa Ulvilassa toimiva Cimcorp on kasvanut muutamassa vuodessa merkittäväksi robotiikan ja automaatioalan yritykseksi, jonka tuotteet menevät pääosin vientiin. Viime vuonna yritys kasvoi peräti kolmanneksen ja rekrytoi 30 uutta ohjelmistoinsinööriä.
– Jokainen meistä hakee nyt niitä uusia osaavia työntekijöitä. Tällä hetkellä täytyy sanoa, että pitkästä pitkästä aikaa ollaan jopa pulassa, sanoo varatoimitusjohtaja Tero Peltomäki.
Koulutus tuottaa myös väkeä aloille, joilla ei ole työtä. Nuoret valitsevat alan, joka kiinnostaa – työllistyminen ei ole ensimmäisenä mielessä.
– Jotkut alat on ehkä jääneet vähän vanha imagon vangiksi, ja se on todella iso ongelma. Unelmat pitäisi saada kohtaamaan todellisuuden kanssa ja sehän on hirveän iso haaste, sanoo Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore.
Kansainvälistyvä vientiteollisuus vaatii entistä enemmän osaajia ja tuottaa ammatteja, joita ei ennen edes ollut. Englanninkieliset, kansainväliset ammattinimikkeet saattavat vieraannuttaa nuoria, joilla ei ole tuntumaa vientialan tämän päivän ammatteihin edes vanhempiensa historian kautta. Kysyntää olisi.
– Esimerkiksi teollisuus täällä Satakunnassa pystyisi hyödyntämään valtavasti paljon enemmän osaajia, mitä tällä hetkellä saadaan, tietää Nore.
Työvoiman kohtaanto-ongelma poistuu osin muunto- ja täsmäkoulutuksilla, mutta korkean osaamisen vaatimus kasvaa tulevaisuudessa.
– Me työllistämme täällä Ulvilassa noin 300 henkeä, joista 60–70 on jonkin asteen korkeakoulu- tai insinöörikoulutuksen saaneita, kertoo Cimcorpin Tero Peltomäki.