Ala tarvitsee arvion mukaan 130 000 uutta osaajaa 10 vuodessa. Lähes 90 prosenttia yrityksistä vähintään harkitsee rekrytointeja ulkomailta.
Teknologiateollisuus ry nosti tiistaina esille maahanmuuton ja jatkuvan oppimisen tarpeen alaa uhkaavaan työvoimapulan selättämiseksi.
Kattojärjestö arvioi jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella, että teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden sisällä.
Tasaisesti jaettuna luku tarkoittaisi runsasta tuhatta uutta osaajaa joka kuukausi. Osaavan työvoiman tarpeesta puolet selittyy eläköitymisillä ja puolet yritysten kasvulla.
Teknologiateollisuus ry:n mukaan oma roolinsa työvoimapulan ratkaisemisessa on maahanmuutolla. Lähes 90 prosenttia alan yrityksistä aikoo kyselyn mukaan varmasti tai mahdollisesti rekrytoida kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden aikana.
Erityisen paljon asiaa on harkittu metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa, joissa kansainvälisiä rekrytointeja kertoi pohtivansa 95 prosenttia vastaajista.
– Lukujen valossa lahjomaton fakta on se, että Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Demografiamme on aivan kaamea, eli Suomi ikääntyy kovaa tahtia, järjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi tiistaina.
Helteen mukaan isoja kysymyksiä ovat lupaprosessien saaminen riittävän ripeäksi sekä sen varmistaminen, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita suomalaiseen yhteiskuntaan ja työpaikoille.
Yritykset nihkeinä harjoittelijoille
Myös kansainvälisten opiskelijoiden houkutteluun pitää järjestön mukaan kiinnittää huomiota. Järjestön osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen sanoo, että Suomessa on iso työ kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi Suomeen valmistumisen jälkeen.
Arenen eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kääntää huomion takaisin yrityksiin. Hän kiinnittäisi huomiota jo opintojen aikaisiin harjoitteluihin.
Mielityisen mukaan Arene on ollut mukana vaikuttamassa Teknologiateollisuuden kampanjointiin sen puolesta, että yritykset saadaan ottamaan ulkomailta kotoisin olevia harjoittelijoita.
– Kyllä korkeakouluilla on tosi iso haaste saada sille jengille harjoittelupaikkoja. Siinä katse kääntyy teknologiateollisuuteen, muihin yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin, Mielityinen sanoo STT:lle.
Tutkintokoulutus vastaa hitaasti työvoimapulaan
Samaisen kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä pitää kykyä ja motivaatiota jatkuvaan oppimiseen eniten merkitystään kasvattavana yleisenä taitona tulevina vuosina.
Järjestön osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen arvioi, että vastaus ei synny vain monivuotisesta tutkintokoulutuksesta, joka on hidas tapa vastata osaajatarpeeseen.
Pöntynen toivoi huomiota työelämää vastaaville muunto- ja täydennyskoulutuksille, joissa yritysten tarpeet huomioidaan ketterästi ja mieluiten jopa ennakoiden.
– Kehittäessämme jatkuvan oppimisen kansallista järjestelmää yritykset tulisi ottaa tärkeäksi kohderyhmäksi koulutustarjontaa suunnitellessa, Pöntynen sanoi.
Täydennyskoulutuksen tarpeen allekirjoittaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
– Jos ajatellaan digitaaliseen tai vihreään siirtymään liittyvää osaamista, ne eivät ole olleet tutkinnoissa vielä 20 vuotta sitten. On aivan ilmeisen selvää, että meillä on satojatuhansia työllisiä, joiden täytyy saada kriittistä osaamista tutkinnon suorittamisen jälkeen, Mielityinen sanoo.
Mielityinen sanoo, että ammattikorkeakouluissa yhteistyö yritysten kanssa on jo arkipäivää, joten koulutusten räätälöinti niiden tarpeisiin ei olisi uutta. Sen sijaan hänen mukaansa pitäisi pystyä ratkaisemaan, miten yhteiskunta, yritykset ja koulutettavat jakavat kustannukset.
– On täysin epärealistisista ajatella, että tämä setti olisi ratkaistavassa vain julkisin varoin, Mielityinen sanoo.
Koulutuksessa oppilaitokset pitävät huolta siitä, että kehittyminen on järjestelmällistä ja tavoitteellista. Mielityinen kuitenkin huomauttaa olevan luonnollista, että osaaminen kehittyy ajan mittaan työpaikoilla, ei sellaisenaan koulutuksessa.