Lapsia katoaa koulusta, osa ulkomaille – "Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää kartalta" | MTV Uutiset
Koulupudokkuuteen ja poissaoloihin tiukempi ote elokuusta alkaen – "Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää kartalta"
Koulujen tulee puuttua poissaoloihin elokuusta alkaen entistä suunnitelmallisemmin. Kuvituskuva.Lehtikuva
Julkaistu 31.07.2023 08:53
MTV UUTISET – STT
Peruskoululaisten pitkiin poissaoloihin pyritään puuttumaan uudella mallilla.
Koulut alkavat taas elokuussa, mutta joillekin oppilaille se ei merkitse luokkahuoneeseen paluuta. Suomalaisissa peruskouluissa on nimittäin oppilaita, joita ei koulussa näy. Osa oppilaista on luvattomasti koulusta pois pitkiä aikoja, jotkut taas ovat kokonaan koulun tavoittamattomissa.
Opetushallituksen johtajan Kurt Torsellin mukaan yhdenkään lapsen ei kuitenkaan pitäisi täysin kadota koulun käytäviltä.
– Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää niin sanotusti kartalta, Torsell sanoo.
Opetushallituksen tilaaman kartoituksen mukaan koulupudokkaiden määrän arvioidaan kasvaneen. Vuoden 2020 Kouluakäymättömyys Suomessa -kartoituksen mukaan Suomessa oli vuosittain 4 000 yläkoululaista, jotka eivät käyneet koulussa. Tapauksia oli selvityksen mukaan kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa maakunnissa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin mukaan jatkuvat poissaolot voivat johtaa siihen, että oppilas jää kokonaan pois koulusta.
Oppilaiden pitkittyneet poissaolot johtuvat useista syistä. Torsellin mukaan usein voi sanoa, että oppilaan huono psyykkinen hyvinvointi voi johtaa siihen, ettei hän käy koulussa. Syyt voivat olla esimerkiksi psyykkisiä haasteita, kiusaamista, päihdeongelmia tai vaikeuksia kavereiden tai perheen kanssa.
Joskus syy poissaololle voi olla myös se, että oppilas on ulkomailla.
Kun huomataan, että oppilasta ei näy koulussa, koulu tavoittelee oppilaan huoltajaa, kertoo Torsell. Jos tässä ei onnistuta, etenee asia lastensuojeluun tai poliisille.
Torsell arvioi, että joissakin tapauksissa lastensuojelu saattaa jo olla tietoinen perheen tilanteesta. Poliisin otetaan yhteyttä, jos on syytä epäillä lapsen pitkittyneeseen poissaoloon liittyvän rikollisuutta.
Yksi syy lapsen pitkäaikaiseen poissaoloon voi olla myös lähtö ulkomaille. Ulkomaanmatkojakin on monenlaisia: lähdetään esimerkiksi pidemmäksi aikaa ulkomaille asumaan, lomailemaan tai sukulaisia tapaamaan.
Toisiin matkoihin voi liittyä riskejä lapsen edun kannalta, eivätkä kaikki lapset palaa Suomeen.
Helsingin kaupungin perustama työryhmä on selvittänyt lasten ulkomaille katoamisen ilmiötä ja siihen puuttumista vuonna 2018. Joidenkin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla on mahdollista, että lapsi lähetetään ulkomaille esimerkiksi niin sanotusti "ojentautumaan" tai pakkoavioliiton takia.
Koulut ovat työryhmän mukaan oleellinen osa ilmiön seuraamista. Lapsilla voi myös olla palatessaan poissaolon ajalta aukko koulunkäynnistä, mikä altistaa heidät syrjäytymiselle.
2:14Perheiden taloudellinen ahdinko ja koronatoimet näkyvät nyt lastensuojelussa
Työryhmän muistioiden mukaan yhteisille toimintatavoille ilmiön kitkemiseksi olisi tarve, ja tiedonkulun tärkeyttä koulun ja viranomaisten välillä korostettiin katoamisten ehkäisemiseksi. Lapseen tulisi olla yhteys ja kouluilla sekä lastensuojelulla riittävät tiedot lapsen tilanteesta.
Suomen viranomaiset eivät voi puuttua asiaan, jos lapsi on jo ulkomailla.
Myös lapsiasiavaltuutetun, sisäministeriön ja eri viranomaisten kanssa vuonna 2018 järjestetty pyöreän pöydän keskustelu peräänkuulutti valtiolta toimia pitkiksi ajoiksi ulkomaille katoavien lasten ongelmaan puuttumiseksi.
Keskustelumuistion mukaan on tärkeää selvittää syyt, miksi lapsi on koulusta pitkään poissa. Keskustelussa toivottiin, että asianomaiset ministeriöt loisivat maahanmuuttajalasten vastentahtoisiin matkoihin puuttumiseksi valtakunnallisen mallin.
Muistion mukaan ongelmasta on keskusteltu jo parikymmentä vuotta, ilman suurta edistystä.
Pitkittyneisiin poissaoloihin puututaan alkavana lukuvuonna uuden yhteisen toimintamallin mukaan.
Edellisellä hallituskaudella käynnistettiin Sitouttavan kouluyhteisötyön hanke (SKY), koska yläkoululaisten poissaolojen ja koulua käymättömien määrän huomattiin nousseen. Hankkeen pohjalta laaditun yhteisen toimintamallin tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja peruskoulussa.
Karvi teki hankkeen yhteydessä arvion, jonka mukaan opetuksen järjestäjillä ja kouluilla oli pääsääntöisesti kirjatut toimintamallit poissaolojen seurantaan ja niihin puuttumiseen, mutta niissä oli paljon vaihtelua.
Karvin mukaan opetuksen järjestäjät tulkitsivat hyvin eri tavoin sitä, missä vaiheessa poissaolot olivat ongelmallisia ja niihin oli puututtava. Toimintamalleissa kuvattiin melko vähän poissaoloja ennaltaehkäiseviä toimia. Arvion mukaan toimintatapojen yhtenäistäminen oli siis tarpeen.
Hankkeen pohjalta tehtiin lakimuutos, joka tulee voimaan elokuun alussa. Lakimuutoksen myötä koulujen tulee puuttua poissaoloihin entistä suunnitelmallisemmin ja ilmoittaa niistä huoltajille. Aiemmin laki velvoitti jo kouluja seuraamaan poissaoloja, ja nyt ennakoivaa työtä lisätään.
Opetushallitus päivitti myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vastaamaan uudistettua lakia. Opetuksen järjestäjillä on jatkossa velvoite kuvata opetussuunnitelmassa toimintamalli siitä, miten oppilaiden poissaoloja ehkäistään, seurataan ja miten niihin puututaan.
Mahdollisimman pian takaisin kouluun
Opetushallituksen Torsell arvelee, että koulusta katoaa lapsia helpommin isoissa kaupungeissa, koska pienissä kunnissa kaikki tuntevat toisensa ja ovat perillä siitä, miten oppilaan huoltajan tavoittaa.
Se, että kylillä kysellään, miksei lapsi tule kouluun, ei kuitenkaan Torsellin mukaan ole oikea toimintatapa. Hänen mukaansa tilanteeseen, jossa oppilas katoaa, ei pitäisi päätyä isoissakaan kaupungeissa, sillä kaikista kuntien asukkaista on suomalaisissa järjestelmissä tiedot.
Kunnat varmistavat väestötietorekisteristä, että kaikki kunnassa asuvat oppivelvolliset on kirjattu kouluun. Perusopetuslain mukaan huoltajalla on myös velvollisuus valvoa, että oppilas suorittaa oppivelvollisuuden.
Torsellin mukaan tärkeintä olisivat ennakkotoimet, joilla estetään koulusta pois jääminen. Jokainen päivä, jonka lapsi on pois koulusta, kasvattaa kynnystä palata kouluun. Torsellin mukaan paluu kouluun olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti, oli syy mikä hyvänsä.
– Normaalistihan huoltajat haluavat, että lapset pääsisivät kouluun mahdollisimman nopeasti, Torsell sanoo.
Koulusta pitkäksi aikaa tai kokonaan pois jääminen aiheuttaa lapselle oppimisvajetta. Jokainen koulupäivä on oppilaalle tärkeä.
