Koululaisten kohutuille liikuntatesteille taas kritiikkiä – Move-mittausten "isä" vastaa: "Emme me ole tunteettomia"

Pietilä korostaa, että mittausten turvallisuutta tutkittiin huolellisesti ja palautetta kuunneltiin valtakunnallisesti. Hänen mukaansa saatu palaute on ollut vuosi vuodelta positiivisempaa. 

– Kuntotestejä on pidetty suomalaisissa kouluissa 1970-luvulta lähtien ja osa menettelytavoista on varmasti ollut epäonnistuneita, sillä monesti aikuisille ihmisille on jäänyt silloisista testeistä hyvin ikäviä muistoja. Move-mittausta kehutaan tässä suhteessa erilaiseksi, hän sanoo. 

Lue myös: Lännen Media: Luokanopettajien yhdistys haluaisi luopua Move-mittauksista

Ottaako mittaus tarpeeksi huomioon lasten erilaisia toimintakykyjä?

Move-mittausten tavoitteena on auttaa koululaista ja hänen perhettään ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteydet oppilaan terveyteen, päivittäiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja opiskeluun.

Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa kritisoidaan erityisesti testin menettelytapaa. 

– Tavoite on hyvä, mutta muistetaanko mitatessa se, että osa lapsista on eri syistä muita motorisesti heikompia ja kömpelömpiä?, nimimerkki Äiti kirjoittaa.

Mielipidekirjoittajan mukaan hänen liikuntaa harrastava koululaisensa oli tullut testin jälkeen murtuneena kotiin rytätty Move-mittauslomake kädessään. Huono testitulos oli masentanut nuoren oppilaan.

– Lapsi tunsi olevansa ”totaalisen huono” liikunnassa. Ilta meni juteltaessa siitä, onko järkeä käydä treeneissäkään, kun kuitenkin on huono, nimimerkki Äiti kirjoittaa Helsingin Sanomissa. 

Lue myös: Isot ryhmäkoot huolettavat liikunnanopettajia – "Ikäviä tapauksia on mahdollista sattua jatkossakin"

Tieteellisesti validi järjestelmä tarvitsee kansallisia raameja

Pietilä ei ole henkilökohtaisesti lukenut mielipidekirjoitusta, mutta ymmärtää sen tulokulman.

Hän painottaa kuitenkin, että Move-mittaus on tieteellisesti validi järjestelmä, joka on täytynyt rakentaa tietyin raamein.

Nämä etukäteen määritellyt raamit tuottavat kansallisia viitearvoja, joiden avulla voidaan seurata lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittymistä.

– En missään nimessä väheksy tämänkaltaisia viestejä. Täytyy miettiä, millä tavalla tilanteita hoidetaan paremmin, että lähtökohtaisesti lapsia kannustetaan, motivoidaan ja heistä välitetään yksilöinä. Kehollisista asioista puhuttaessa ollaan varsinkin herkillä ja silloin vaaditaan vahvasti tunneälyä, hän toteaa.

Lue myös: UKK-instituutti: Viivajuoksu on hyvä kunnon mittari, opettajien osaamista ja tiedonkulkua kehitettävä

Kuolintapaus kosketti kaikkia

Vuosittain Move-mittaustuloksia saadaan noin 100 000. Tiedot mittaustuloksista toimitetaan vanhemmille perinteisesti paperisella lapulla, sillä sähköisen järjestelmän käyttöönotto saattaisi Pietilän mukaan eriarvoistaa perheitä, mutta vaatisi myös rahaa.

– Mittausjärjestelmää kehitettäessä pohdimme sähköistä alustaa, mutta silloin olisimme loukanneet kotien yhdenvertaista kohtelua sosioekonomisissa kysymyksissä. Kaikissa kodeissa ei ole tietokonetta, hän toteaa.

Move-mittaustulokset toimitetaan siis oppilaille ja vanhemmille lähitulevaisuudessakin paperisina, kotiinvietävinä lappuina. Pietilä muistuttaa kodin ja koulun välisen yhteistyön merkityksestä: opettajilla ei ole tarkkaa tietoa oppilaiden terveydentilasta, elleivät vanhemmat sitä ole erikseen toimittaneet.

Mittaustilanteissa on hänen mukaansa soveltamisen varaa. 

– Move on pedagoginen työkalu, joka taipuu moneen. Mutta niin kuin muussakin elämässä, on kovin tärkeää kiinnittää huomiota niihin yksittäisiin hetkiin, joissa toinen ihminen kohdataan. Silloin on tärkeää olla läsnä. 

– Espoon kuolemantapaus oli järkyttävä kokemus meille kaikille. Uutinen oli pahinta mahdollista, mitä olisin voinut kuvitella saavani työssäni kuulla. Emme me ole tunteettomia ihmisiä, vaan yritämme vain mahdollistaa lapsille paremman elämän, Pietilä toteaa lopulta.