Mainos

Koulujen katot romahtaneet käsittämättömästi yksi toisensa jälkeen – alan ammattilaisilta tyly viesti: "Kiire ja kireä budjetti houkuttelevat menemään sieltä, mistä aita on matalin"

0:18

Vajaan kuukauden sisään suomalaisissa kouluissa on tapahtunut kaksi katon romahdusta ja yksi vakava romahdusvaara. Viimeksi lauantaiaamuna havaittiin loviisalaisen Harjurinteen koulun ruokasalin romahtaneen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Vain paria viikkoa aiemmin helsinkiläisen juuri remontoidun Oulunkylän alakoulun luokkahuoneen sisäkatosta osa romahti alas. Romahduksen syyksi on arvioitu vääränlaista kiinnitystä.

Suurinpiirtein samaan aikaan Kirkkonummella Veikkolan peruskoulun yhdessä luokkahuoneessa sisäkatto taipui pahasti notkolle ja oli vaarassa romahtaa.

"Jossakin on tehty virhe"

Ovatko katot tätä nykyä herkempiä romahtamaan vai onko kyse vain harhakuvasta? Rakennusteollisuuden rakentamiskehittämisen johtajan Jukka Pekkasen mukaan asiat eivät ennen olleet paremmin.

– Tuntuu käsittämättömältä todennäköisyyksienkin kannalta, että kuukauden sisään on ollut kolme tapausta. En kuitenkaan sanoisi vielä, että romahdukset ovat yleistyneet. Tällaisia alaslaskettavia kattoja meillä on ollut käytössä parikymmentä vuotta. Nykyään meillä on hyvin tarkat määräykset ja ohjeet siitä, miten alakatot tulee suunnitella. Siinä mielessä asiat ovat nykyään paremmin kuin ennen, Pekkanen sanoo.

Rakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta on samaa mieltä.

– Meillä on lainsäädäntöön perustuvat asetukset ja suunnittelustandardit, jotka määrittelevät rakenteiden lujuussuunnittelun ja kyllä nämä kattojen alaosien kiinnitykset täytyisi suunnitella määräysten mukaan. Joku tässä on pettänyt, joko suunnittelu tai toteutus.

"Näyttävät selvitä työvirheiltä"

Pekkanen sanoo, että sisäkaton romahduksen aiheuttava virhe voi olla joko rakennuksen suunnittelussa tai suunnitelmien toteutuksessa. Hänen mukaansa taannoisten romahdusten syynä ei näyttäisi olevan suunnitteluvirhe.

– Olen julkisuudesta saamieni tietojen varassa, mutta niiden perusteella ainakin Loviisan ja Helsingin tapaukset vaikuttaisivat selviltä työvirheiltä.

– Meillä on hyvät ohjeet, miten nämä pitää suunnitella. Jos suunnitelmat on tehty asianmukaisesti, kuten uskon molemmissa tapauksissa olevan, niin sen jälkeen katse kohdistuu työmaalle ja ehdottomasti myös tilaajan ja urakoitsijan taholta tehtävään valvontaan. Siellä on joku lenkki pettänyt jossakin.

Kiire aiheuttaa huolimattomuutta

Rakennustyössä tuleviin virheisiin voi olla monta syytä. Pekkanen mainitsee kiireen aiheuttama huolimattouuden.

– Siellä voi olla huolimattomuutta, kun työ halutaan tehdä nopeasti. Aikataulu tai budjetti voi olla kireä ja se voi houkutella menemään sieltä, mistä aita on matalin. Voi olla, että työnjohto ei kierrä riittävästi työmailla katsomassa valmistuneita osatöitä. Voi myös olla, että tilaaja ei anna riittävästi resursseja valvontaan. Kaikki nämä ovat periaatteessa mahdollisia, Pekkanen sanoo.

Pentti arvioi, että joskus sisäkattoihin ei suhtauduta samalla huolellisuudella kuin kantaviin rakenteisiin.

– Ehkä sisäkatto mielletään vähemmän tärkeäksi rakenteeksi, kuin varsinainen kantava rakenne, joka kantaa esimerkiksi lumikuorman ja hoitaa rakennuksen pystyssä pysymisen. Alakaton ripustus voi pettää vetoketjumaisesti, jos kiinnityksistä ensin yksi pettää ja sen kuorma siirtyy viereisille, jotka edelleen pettävät. Syynä voi olla esimerkiksi se, että kiinnityksissä on käytetty ruuvien sijasta nauloja, joiden irtivetolujuus varsinkin kertopuusta on hyvin heikko.

Rakennusyhtiö Skanska myönsikin eilen, että Harjurinteen koulun katon rakennuksessa oli tapahtunut virhe. Yhtiö aikoo kustantaa katon korjauksen.

Kolme viimeaikaista sisäkattoromahdusta on tapahtunut kouluille. Pentti uskoo, että kyse on vain sattumasta. Hänen mukaansa nimenomaan koulut tai muut julkiset rakennukset eivät ole muita rakennuksia vaarallisempia.

– Kouluissa on suurempia tiloja kuin vaikka pientaloissa, mutta muuten ne ovat ihan samanlaisia. Aivan samat määräykset koskevat sekä kouluja kuin vaikka asuntojakin.

Pitkät alihankintaketjut ongelma

Suunnittelu- tai työvirheiden juurisyyn etsiminen voi olla työlästä, koska talonrakennus on pitkä ja monimutkainen prosessi.

– Rakennus koostuu valtavasta määrästä yksittäisiä työsuorituksia. Tietysti kaikessa työssä ja valvonnassa on oma vaihtelunsa. Kaikki ei aina sataprosenttisesti onnistu ja valitettavasti joskus epäonnistuva kohta osuu kantavaan rakenteeseen. Onneksi näissä tapauksissa ei ollut kyse varsinaisista kantavista rakenteista, eikä tämän isompaa vahinkoa tullut. Onneksi tietysti ketään ei ollut alla, Pentti sanoo.

Alihankintaketjut ovat tätä nykyä hyvin yleisiä rakennusprojekteissa. Pekkanen painottaa, että alihankintaketju ei saa kasvaa liian pitkäksi.

– Jos meillä on pääurakoitsija, jolla on aliurakoitsija, jolla on vielä aliurakoitsija, niin en usko sen edistävän hyvää laatua.

Itse työmailla virheitä voi Pekkasen mielestä estää tarkalla valvonnalla rakennustöiden kaikissa vaiheissa.

– Työntekijöiden pitää tehdä mallityö, joka tarkastetaan ja hyväksytään. Työntekijät saavat sen jälkeen tehdä vain mallityön mukaista suoritusta. Kun kohde on saatu kalkkiviivoille, työnjohdon ja tilaajan pitää vielä käydä kohde huolellisesti läpi ja asettua käyttäjän asemaan, ja miettiä, onko vielä jotakin, mitä pitää korjata. Pekkanen luettelee.

Suomessa osataan yhä rakentaa

Pekkanen kaipaa jo suunnitteluvaiheeseen parempaa keskustelua kaikkien rakennushankkeen osapuolien kuten tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan välillä.

– Ihan ykkösasia on mielestäni yhteistyö jo varhaisvaiheessa, keskustelukulttuuri ja eri vaihtoehtojen yhdessä pohtiminen. Ei olla pöydän vastakkaisilla puolilla vaan samalla puolella. Ja sitten toki lisää huolellisuutta ihan kaikille tekijöille, niin työnjohtoon, valvontaan, suunnitteluun kuin itse työn tekemiseen.

Pekkanen sanoo, että paljon julkisuutta saaneista tapauksista huolimatta Suomessa osataan yhä rakentaa.

– Meillä on paljon tuotantoa, jossa menee ihan hyvin. Sitten meillä on valitettavia ikäviä kohteita, joissa tapahtuu paljon. Tämä vaihteluväli on vain liian suuri.

Sisäilmaongelmat paranevat vain kulttuurin muutoksella

Kahdessa turmakoulusta oli tai oli ollut myös sisäilma- tai kosteusongelmia. Sisäilmaongelmia on ollut viime aikoina paljon ja ovat viime vuosina saaneet kosolti julkisuutta. Sisäilmaongelmien taustalla on usein puutteellinen kosteudenhallinta.

– Sisäilmaongelma ja kattojen romahdukset ovat kaksi aivan eri asiaa, mutta molemmissa voi katsoa, että kyseessä on virhe joko suunnittelussa tai toteutuksessa. Kosteudenhallinnan suunnittelussa, toteutuksessa ja laadunvarmistuksessa näihin asioihin ei ole vieläkään opittu kiinnittämään tarpeeksi huomiota. Kosteustekninen suunnittelu on erilaista kuin vaikka kantavien rakenteiden suunnittelu. Kantavat rakenteet suunnitellaan aina lujemmiksi kuin mitä oletettu kuorma on. Kosteusteknisessä suunnittelussa ei ole samanlaista varmuusajattelua, Pentti sanoo.

Lakeja ei tarvitse muuttaa, kunhan ne pantaisiin täytäntöön

Sekä Pentti että Pekkanen ovat sitä mieltä, että lakeja ei tarvitse muuttaa viimeaikaisten sortumatapausten takia. Molemmat sanovat, että maamme rakennusmääräykset ovat hyviä ja tiukkoja. Kyse on vain siitä, että määräykset saadaan pantua täytäntöön rakennuskohteissa.

– Alan yritysten pitää vielä enemmän havahtua ja kiinnittää huomiota omaan tekemiseensä, Pekkanen sanoo.

– Jos noudattaisimme nykyisiä määräyksiä ja hyvän rakennustavan mukaisia ohjeita tarkasti, näitä ongelmia ei näin paljon tulisi. Tässä on kyse vain siitä, miten nämä saataisiin vietyä käytäntöön asti. Vaatimustason kiristäminen ei auta vaan kulttuurin muutos ja laatu edellä -ajattelun vieminen jokaiseen työhön, mitä rakentamisessa tehdään.

"Jokaisena aikana on tehty omat virheensä"

Sisäilmaongelmat ja kattojen romahdukset ovat ehkä saaneet jotkut uskomaan, että ennen rakennettiin paremmin. Pentti ei usko, että näin olisi.

Esimerkiksi Tampereen keskustassa purettiin tänä kesän arvotalo, koska se kärsi vakavasta sisäilmaongelmista. Bertel Strömmerin suunnittelema Otavallanhovi oli valmistunut vuonna 1925. Rakennuksesta löydettiin putkiremontin yhteydessä paha sädesieni-infektio. Mittauksissa todettiin 38 eri sienilajia.

– Kyllä jokaisena aikana on osattu tehdä omat virheensä. Se näkyy, kun korjataan ja puretaan vanhoja rakenteita, niin kyllä siellä aika usein hyvin huonoa rakentamista näkyy.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja