Rakennusten kosteusongelmat kuriin jo rakennusvaiheessa – sääsuojauksesta saatu oppia kantapään kautta

Ikurin hirsirakenteista koulua ja päiväkotia Tampereella rakennetaan järeän hupun alla suojassa sateelta ja tuiskulta.

Sääsuojan rungot ovat terästä, katto alumiinia ja peitteet uudelleenkäytettävää muovia. Suojan pituus on liki sata metriä ja leveys 50 metriä. Leveysmitan jänneväli on lähellä maksimia vapaasti seisovalle sääsuojalle, kertoo aluepäällikkö Janne Leiniäinen Telinekatajasta, joka on toimittanut suojan työmaalle.

–  Suoja asennettiin välittömästi perustustyön jälkeen, joten rakennus nousee kokonaan sääsuojan alla.

Rakennus on mitoitettu runsaalle 300 lapselle. Työ alkoi huhtikuussa, ja rakennuksen on määrä valmistua ensi syksyksi.

Sääsuojaus on erityisen tärkeää puurakentamisessa, joka on lisännyt suosiotaan julkisella puolella etenkin kouluissa ja päiväkodeissa. Tämä on näkynyt myös Telinekatajassa, joka on toimittanut aiemmin sääsuojan esimerkiksi Tampereen Hippoksen päiväkodin rakennustyömaalle.

Leiniäisen mukaan käytännössä kaikkia koulu- ja päiväkotityömaita suojataan säiltä tätä nykyä, myös betonirunkoisia.

–  Samoin puukerrostaloja. Meillä on nytkin suunnittelupöydällä sääsuojia puukerrostaloille, joita aletaan rakentaa ensi keväänä.

Riskeihin varaudutaan

Homekouluista ja sisäilmaongelmista on puhuttu jo pitkään. Eräs riskitekijä kosteusvaurioille on rakennusten ja rakentamistarvikkeiden kastuminen jo urakkavaiheessa. Tähän on kuitenkin tullut parannusta, kerrotaan Rakennusteollisuus RT:stä.

–  Sekä rakennusten että materiaalien kosteussuojaukseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Olemme toisessa tilanteessa kuin kymmenisen vuotta sitten, arvioi Rakennusteollisuus RT:n asiamies Jani Kemppainen.

RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorisen mukaan kehityksen taustalla ovat osaltaan puurakentamisesta saadut kokemukset.

–  Puisten rakennusten toteutuksesta tuleva suojaustekniikka on vaikuttanut myös muuhun rakentamiseen. On saatu esimerkiksi uusia kevyempiä ja helpommin siirreltäviä sääsuojia ja materiaaleja.

Betoni kestää kostumista paremmin, mutta myös betonirakentamisessa on Vuorisen mukaan alettu käyttää sääsuojia.

–  Varsinkin silloin, kun yläpohjassa käytetään puurakenteita tai halutaan estää jo kuivuneiden rakenteiden uudelleen kostuminen.

Kuivaketju kuntoon

Koulujen lisäksi myös asuinkerrostaloja rakennetaan aiempaa enemmän puusta. Ympäristöministeriön viime kevään selvityksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla oli 61 puukerrostalohanketta.

Puukerrostalojen sääsuojauksesta on jo saatu oppia, myös kantapään kautta.

–  Helsingin Jätkäsaaressa otettiin taannoin riskiä rakentamalla puuelementeistä kerrostalokohdetta ilman sääsuojaa. Riski laukesi, jolloin jouduttiin kuivattelemaan ja desinfioimaan rakenteita, Kemppainen mainitsee.

Sääsuojauksen tarve koskee itse rakennuksen lisäksi myös rakennusosien ja materiaalien suojaamista kuljetuksessa ja työmaalla. Kostumiselta on varjeltava hyvin esimerkiksi kipsilevyjä, eristeitä, ikkunoita ja ovia.

Edullisin tapa ehkäistä kosteusvaurioita on käyttää rakennuksen omia rakenteita. Jos se ei onnistu, pitää turvautua muihin suojauskeinoihin.

Huolellinen sääsuojaus maksaa, mutta siitä on kosteudenhallinnan lisäksi muutakin hyötyä. Suojan alla vallitsevat tasaisemmat olosuhteet, eikä työ keskeydy huonon sään vuoksi.

Aluejohtaja Diana Råman RT:stä huomauttaa, että takavuosina tilaajat eivät olleet aina valmiita maksamaan lisäkustannuksia sääsuojauksesta. Nyttemmin sen hyötyjä ymmärretään jo enemmän.

Kosteudenhallintaan kuuluu sääsuojauksen lisäksi myös koko kuivaketjun varmistaminen. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että ei pinnoiteta märkiä rakenteita, seurataan rakenteiden kuivumista ja varmistetaan kosteusmittauksilla kuivuminen ennen pinnoitusta.

Katse myös detaljeihin

Rakennuskannan tervehdyttäminen nousi näkyvästi tapetille ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmassa vuosina 2009–2016.

Kosteushaittojen torjumiseen tähtäsi myös ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta vuonna 2018. Sen mukaan luvanvaraisiin rakennushankkeisiin pitää tehdä kosteudenhallintaselvitys. Selvityksen pohjalta vastaava työnjohtaja huolehtii kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta.

Rakentamisen kosteusvaurioiden torjumiseen luotu Kuivaketju10-toimintatapa on parantanut Jani Kemppaisen mukaan paljon niin suunnittelua kuin toteutustakin.

Aina kosteudenhallintasuunnitelmaa ei tarvita, jos tehdään töitä esimerkiksi kuivissa sisätiloissa eikä käytetä vettä sisältäviä rakennustuotteita.

Kemppaisen mielestä on tärkeää suunnitella yksityiskohtaisesti rakenteiden kosteustekninen toimivuus.

–  Suunnitellaan tarkkaan esimerkiksi rakenteiden läpiviennit tai miten vedeneriste tulee kylpyhuoneen kynnykselle. Jos yksityiskohdat ovat kunnossa, myös kokonaisuus toimii.