Koulu-uhkausten määrässä iso muutos – kun Ruotsissa kuohuu, tapahtuu Suomessakin

Ilkivaltaisten koulu-uhkausten määrä on laskenut tänä vuonna merkittävästi, kerrotaan Poliisihallituksesta. Viranomaisten tietoon oli tullut lokakuun puoliväliin mennessä parikymmentä koulu-uhkausta, kun viime vuosina niitä on tehty noin 50-60 kappaleen vuositahtia.

– Ruotsin Trollhättanin kouluisku vaikutti siten, että Suomessakin tapahtuu jälleen. Nyt on jo uutisoitu, että joku meni puukon kanssa kouluun, koska halusi hoitoon, sanoo poliisitarkastaja Marko Savolainen.

Koulu-uhkaukset yleistyivät Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Enimmillään kouluja uhkailtiin erilaisilla iskuilla toista sataa kertaa vuodessa. Pian määrä alkoi laskea harppauksittain, kunnes se pysähtyi viidenkymmenen yläpuolelle.

Suomessa koulu-uhkailijoita on tuomittu sakkoihin. Jotkut heistä ovat kuitenkin olleet alle 15-vuotiaita, joten heitä ei ole voitu laittaa teoistaan rikosvastuuseen. Osa tapauksista on Savolaisen mukaan ollut sellaisia, etteivät ne ole täyttäneet laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä.

– Siellä on ollut joukossa huumoriksi tarkoitettua viestiä, jonka toiset ovat käsittäneet väärin. 

Tunnistettukin vaara vaikea torjua 

Koulu-uhkausten joukossa on säännöllisesti aitoja viestejä vakavasta hädästä ja vaarasta. Savolaisen mukaan vuosittain tehdään 4-5 koulu-uhkausta, jotka poliisissa arvioidaan korkean riskin uhkauksiksi. Kuluva vuosi ei ole poikkeus.

– Korkean riskin uhkaus tarkoittaa, että uhkaa arvioitaessa kaikki varoitusvalot palaa. Henkilön käytös huolestuttaa kovasti monin eri tavoin.

Kouluiskua suunnittelevan pysäyttäminen voi olla vaikeaa, vaikka hänen ajatuksensa olisivat laajastikin eri viranomaisten tiedossa. Poliisi ei esimerkiksi voi laittaa ihmistä lukkojen taakse kuin vuorokaudeksi, ellei hänen epäillä syyllistyneen rikokseen.

– Meillä voi olla oikeasti vaarallinen henkilö, joka myöntää suunnittelevansa äärimmäistä tekoa muttei varsinaisesti valmistele vielä mitään. Voimme pitää häntä kiinni vain 24 tuntia, joka on sama kuin antaisi aspiriinia, kun tarvitaan isoa leikkausta, Savolainen sanoo.

– Jos henkilö ei ole psykoottinen eli pakkohoidon tarpeessa, on vaikea saada hänet pois yhteisöstä. Ei ole mitään sijoituspaikkaa.

Savolainen kertoo, ettei poliisi voi valvoa jokaista joukkosurmasta fantasioivaa, koska poliisin suorittamalle jatkuvalle seurannalle täytyy olla laillinen peruste. Lisäksi poliisilta puuttuu se kuuluisa kristallipallo.

– Jos ihminen ei kerro, vaan suunnittelee, valmistelee ja tekee, olemme aina jälkijunassa. Toivomme, että opettajat ilmoittavat matalalla kynnyksellä huolestuttavista henkilöistä poliisille, jonka kanssa yhdessä voidaan tehdä tilanteesta uhka-arvio. 

Opettajille ehkä lisäkoulutusta 

Opettajia on jo koulutettu tunnistamaan huolestuttavia piirteitä.

Sisäministeriön kevättalvella julkaiseman tilannekatsauksen mukaan Suomen lukioissa ja ammattikouluissa on merkkejä väkivaltaisten ääriaatteiden kasvusta. Opettajista joka viides oli havainnut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, joka aiheutuu ääriaatteista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee uusia käytännön toimia oppilaitosten henkilökunnan kouluttamiseksi. Lisäksi ministeriö ja muut viranomaiset kaavailevat opettajille työkaluja väkivaltaisen ääriajattelun ja ekstremistisen käyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Ministeriöstä ei avattu suunnitelmien sisältöä tai niiden mahdollisen toteutumisen aikatauluja. 

Lue myös:

    Uusimmat