Nykynuoret - ja jo pienet lapsetkin - pelaavat, tsättäävät, skypettävät, whatsuppaavat, katsovat Youtubea, twiittaavat, facettavat eli toisin sanoen viettävät aikaansa netissä.
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sanoo, että nuorten tekeminen netissä on sekoittunut yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos kerran pelaa, todennäköisesti myös katsoo you tubea, tsättää tai facettaa. Tämä saa monen vanhemman edelleen hämilleen.
Plussaa pelaamisessa:
- Pelien kautta syntyy luonteva suhde tekniikkaan
- Pelit avaavat uusille ryhmille mahdollisuuksia päteä, esimerkiksi koulussa.
- Pelit avaavat uusia sosiaalisia maailmoja, esimerkiksi muihin peleistä kiinnostuneisiin.
- Silmän ja käden koordinaatio kehittyy
- Monet pelit perustuvat älyn käyttöön, strategian luomiseen, toimintaan. Pelit, jotka yhdistelevät eri osa-alueita ovat Jyrki kasvin mukaan kehittävimpiä.
- Pelit ovat ajanvietettä.
(Lähde: Jyrki Kasvi)
- Koko nettimaailman ymmärtäminen on vanhemmille, opettajille ja muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville edelleen valtava haaste. Onneksi niin sanottu playstation -sukupolvi eli sukupolvi, joka on lapsuudessaan itse pelannut, alkaa pian saada lapsia. Vanhemmilla on silloin valmiina se pääoma, jota tavitaan lasten kasvattamiseen maailmassa, jossa netti on keskeinen osa kulttuuria, Jyrki Kasvi sanoo.
Vaikka tässä jutussa keskitytään pelaamiseen, monet esiin tulevat seikat pätevät myös muuhun netissä toimimiseen.
Pelit vaikuttavat tapauskohtaisesti
Jyrki Kasvin mielestä netissä pelattavien pelien hyvien ja huonojen puolien kategorisoinnissa piilee vaaransa. Jos luokitellaan, on muistettava, että jokainen reagoi aina yksilöllisesti: jollekin pelit avaavat uusia sosiaalisia maailmoja, toiselle näin ei käy.
Miinusta pelaamisessa:
- Peliriippuvuus eli pelaaminen alkaa hallita lapsen tai nuoren elämää. (pelejä pelataan liikaa, muut elämän osa-alueet jäävät)
- Fyysinen kunto rapistuu liiasta istumisesta.
- Moni lapsi pelaa k-18 pelejä, koska vanhemmat eivät valvo lasten pelejä. Tällaisten pelien katsominen saattaa aiheuttaa lapselle painajaisia ja pelkoja.
(Lähde: Jyrki Kasvi)
Pelaaminen voi toisinaan olla myös positiivista sosiaalisuutta.
- Se on muun muassa yksi kanava, jonka kautta pidetään yhteyttä ja ollaan sosiaalisia. Monesti vanhemmat rajoittavat lasten aikaa netissä. Samalla he rajoittavat lasten sosiaalista kanssakäymistä eli lapset joutuvat digitaaliseen kotiarestiin. Yhteys sosiaaliseen yhteisöön eli kaveripiiriin katkaistaan.
Vanhemmilla on pallo
Jyrki Kasvin mukaan vanhemmilla on velvollisuus tutustua lasten ja nuorten pelimaailmaan ja tarvittaessa rajoittaa liiallista pelaamista. Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan kolmannes vanhemmista ei keskustele lainkaan lastensa kanssa digitaalisten pelien sisällöistä.
- Vanhemman on tärkeä luoda sellainen luottamus lapseen, että lapsi vaikka kehtaa tulla kertomaan "katsoin kielletyn pelin ja nyt pelottaa".
Jyrki Kasvi muistuttaa vanhempia pelien ikärajoista, sillä valtaosa niistä on tarkoitettu aikuisille.
- Tällaiset pelit eivät ole liian vaikeita lapselle, vaan niissä käsitellään asioita, kuten seksiä ja sotaa, joihin lapsi ei vielä osaa suhtautua. Pelejä ostavatkin pääasiassa aikuiset ja tyypillinen pelaaja on yli 30-vuotias. Lasten pelit ovat erikseen.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat digitaalisten pelien ikärajamerkinnät huonommin kuin elokuvien ja televisio-ohjelmien merkinnät.
Vanhemmista lähes puolet ei osaa nimetä videopelien ikärajoja, kun elokuvien ja televisio-ohjelmien kohdalla vastaavia henkilöitä on 30 prosenttia.
Netissä on runsaasti tarjolla myös ilmaisia pelejä. Monet niistä eivät ole eurooppalaisten toimijoiden pelejä, eikä näin ollen eurooppalaisen lainsäädännön suojassa.
- Netistä saa, mitä vaan, joten lasta kannattaa suojella, sanoo Kasvi.