Nykynuoret - ja jo pienet lapsetkin - pelaavat, tsättäävät, skypettävät, whatsuppaavat, katsovat Youtubea, twiittaavat, facettavat eli toisin sanoen viettävät aikaansa netissä.
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sanoo, että nuorten tekeminen netissä on sekoittunut yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos kerran pelaa, todennäköisesti myös katsoo you tubea, tsättää tai facettaa. Tämä saa monen vanhemman edelleen hämilleen.
Plussaa pelaamisessa:
- Pelien kautta syntyy luonteva suhde tekniikkaan
- Pelit avaavat uusille ryhmille mahdollisuuksia päteä, esimerkiksi koulussa.
- Pelit avaavat uusia sosiaalisia maailmoja, esimerkiksi muihin peleistä kiinnostuneisiin.
- Silmän ja käden koordinaatio kehittyy
- Monet pelit perustuvat älyn käyttöön, strategian luomiseen, toimintaan. Pelit, jotka yhdistelevät eri osa-alueita ovat Jyrki kasvin mukaan kehittävimpiä.
- Pelit ovat ajanvietettä.
(Lähde: Jyrki Kasvi)
- Koko nettimaailman ymmärtäminen on vanhemmille, opettajille ja muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville edelleen valtava haaste. Onneksi niin sanottu playstation -sukupolvi eli sukupolvi, joka on lapsuudessaan itse pelannut, alkaa pian saada lapsia. Vanhemmilla on silloin valmiina se pääoma, jota tavitaan lasten kasvattamiseen maailmassa, jossa netti on keskeinen osa kulttuuria, Jyrki Kasvi sanoo.
Vaikka tässä jutussa keskitytään pelaamiseen, monet esiin tulevat seikat pätevät myös muuhun netissä toimimiseen.
Pelit vaikuttavat tapauskohtaisesti
Jyrki Kasvin mielestä netissä pelattavien pelien hyvien ja huonojen puolien kategorisoinnissa piilee vaaransa. Jos luokitellaan, on muistettava, että jokainen reagoi aina yksilöllisesti: jollekin pelit avaavat uusia sosiaalisia maailmoja, toiselle näin ei käy.
