Kotiväkivallalta pakenevia käännytetään turvakotien ovelta – Tehdäänkö Suomessa tarpeeksi uhrien suojelemiseksi?

Se ei kuitenkaan riitä, ainakaan mikäli paikkamääriä halutaan merkittävästi kasvattaa siten, ettei turvakotien ovelta tarvitsisi käännyttää kolmasosaa ihmisistä. Sosiaali- ja terveysministeriö hakikin viiden miljoonan lisärahoitusta turvakodeille. Sitä ei valtiovarainministeriö hyväksynyt.

– Tämä on mielestäni surullinen ja ristiriitainen viesti. kaikki on sitä mieltä että perheväkivaltaa tai sen uhkaa kohtaaville on järjestettävä apua. Ja silti se ei näy rahoituksessa, sanoo Laaksonen.

Toki kaksikin lisämiljoonaa näkyy jossain. Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että yksi turvakoti pääkaupunkiseudulla maksaa karkeasti miljoonan vuodessa.

– Ehkä voisimme siis saada uuden turvakodin tänne. Lähdemme siitä, että lähivuosina tulee lisää paikkoja.

Ewalds lisää, että turvakotien lisäämisessä on tärkeää myös ottaa huomioon kattavuus: syrjäseuduilla ei ole niin suurta tilanpuutetta turvakodeissa, mutta niihin voi olla kohtuuttoman pitkä matka.

Nyt Suomessa on 19 turvakotia.

Parempaan suuntaan

Turvakotien rahoituksessa ollaan menossa parempaan suuntaan. Vielä muutama vuosi sitten turvakotien rahoitus tuli kunnilta. Se teki turvakotien taloudesta erittäin epävarmaa ja alueelliset erot olivat suuria, kunnista riippuen.

Lisäksi asiakkailla oli omavastuuosuus. Vaikka se oli vain muutaman kympin luokkaa yötä kohden, rajasi se osan ihmisistä pois – omavastuu esimerkiksi kuukauden olosta turvakodissa nousi satoihin, jopa tuhanteen euroon.

Ehkä hankalinta oli se, että turvakotien asiakkaille piti saada maksusitoumus kunnalta. Jokaisen asiakkaan kohdalla piti anoa erikseen rahoitus.

Viime vuoden alussa turvakotien rahoitus siirtyi valtiolle. Nyt turvakodit saavat turvatun rahoituksen koko vuodelle sen sijaan, että joka asiakkaan kohdalla pitää siitä murehtia. Asiakkaiden omavastuuosuus poistui.

Vielä jouluna saadaan valtakunnallinen kriisipuhelin perheväkivallan uhreille.

Kansainvälinen sopimus velvoittaa

Suomi oli jälkijunassa Istanbulin kansainvälisen sopimuksen ratifioimisessa, ainakin jos muihin Euroopan maihin verrataan. Sopimuksen myötä Suomi sitoutui naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseen.

Siihen vaaditaan muitakin toimia turvakotien lisäksi. Turvakoti on vain kriisiapua. Yhtälailla tärkeää on huolehtia siitä, miten käy perheväkivallan uhrille ennen ja jälkeen turvakodin.

– Vaikka turvakotien asema on tärkeä, täytyy väkivaltaa kohdanneiden kanssa tehtävä työ täytyy kokonaisuutena. Millaista tukea väkivallasta selviämiseen saa? Avopalveluiden ja turvakotien yhteyden pitäisi olla todella tiivis, sanoo Laaksonen.

• 07:14
  Finnair

  Finnair ei suostunut kuljettamaan pyörätuolia matkustamossa – asiakas syytti syrjinnästä
• 07:00
  Uskonnot

  Tänään on pyhäinpäivä: Tiedätkö mikä se on?
• Eilen22:43
  Vapaaehtoistyö

  Puhuva papukaija Papu ei sanonut vanhuksille sanaakaan – eikä tarvinnutkaan
• Eilen21:47
  Kadonneet

  Poliisi etsii Siikajoelta kadonnutta miestä – on ehkä nähty kävelemässä kohti Raahea tiellä 8
• Eilen21:02
  Liikenneonnettomuudet

  Kolarissa loukkaantunut jalankulkija sairaalaan Espoossa
• Lataa lisää