Työttömyys rassaa vielä pitkään – kulutuksesta riippuvaiset työpaikat vaarassa

Kuuden ennustelaitoksen ja pankin ekonomistit arvioivat keskimäärin työttömyysasteen kipuavan ensi vuonna vajaan 10 prosentin tuntumaan. Tilastokeskuksen mukaan kausitasoitettu työttömyysaste oli elokuussa 9,5 prosenttia.

Synkin arvio ensi vuodelle on Pellervon taloustutkimuksella (PTT), joka ennakoi työttömyysasteen nousevan ensi vuonna 10,2 prosenttiin. Riippuen työvoiman määrän kehityksestä tämä voi PTT:n mukaan tarkoittaa 10 000–20 000:ta työtöntä lisää nykytilanteeseen.

– Talouskasvu on tänä vuonna nollan tuntumassa eikä ensi vuonnakaan päästä paljon yli yhden prosentin. Näin hitaalla talouskasvulla työpaikkojen määrä vähenee edelleen ja työttömyysaste kasvaa, arvioi ekonomisti Signe Jauhiainen PTT:stä.

Osa ekonomisteista näkee mahdollisena, että työttömyyden kasvu voi taittua ensi vuonna.

– Työttömyysasteen nousu taittunee jossain vaiheessa ensi vuotta ja loppuvuodesta voitaisiin nähdä jo jonkinlaista laskua, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Suomi halvaantui kauttaaltaan

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju luonnehtii Suomen halvaantuneen kauttaaltaan ja työttömyyden pahenemisen olevan laaja-alaista.

– Erityisesti kotitalouksien kulutuksesta riippuvaiset työpaikat ovat vaarassa. Sen sijaan odotan pienenpientä kasvua vientiin, joten vientiteollisuudessa työskentelevien työttömyyden ei pitäisi merkittävästi pahentua, Kangasharju sanoo.

Nordea ennakoi työttömyyden pahenevan edelleen vuonna 2017, ja työttömyysasteen kohoavan silloin 10,3 prosenttiin.

Kaikilla aloilla työllisyysnäkymät eivät ole synkät. Ekonomistit uskovat töitä voivan löytyä erityisesti terveyspalveluista.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas arvioi, että työllisyys tullee kohenemaan terveyspalveluissa väestön ikääntymisen vuoksi, ja erityisen voimakasta se on yksityisissä terveydenhuoltopalveluissa. Hän myös arvioi, että rakentamisen kääntyminen kasvuun pohjalukemistaan parantanee rakennusalan työllisyyttä.

Palvelut kannatelleet työllisyyttä

Perinteisesti on ajateltu, että työttömyyden pitäminen aisoissa edellyttää parin kolmen prosentin talouskasvua. Väestön ikääntyminen ja työvoimavaltaisten palvelujen korostuminen talouskasvun taustalla ovat muuttaneet tätä kuvaa. Työttömyys ei ole kasvanut mitenkään räjähdysmäisesti, vaikka talouskasvu on ollut kituliasta jo vuosia.

– Suomen talous on muuttunut palveluvaltaisemmaksi, minkä takia alhaisempikin kasvu pitää työllisyyttä yllä. Vaikuttaa myös siltä, että yritykset eivät ole vähentäneet niin paljon väkeä kuin taloustilanteen perusteella voisi ajatella, Jauhiainen arvioi.

Hänen mukaansa työttömyyslukuihin vaikuttaa myös varsin mittava piilotyöttömien määrä, joka ei näy luvuissa. Jos talouden näkymät alkavat kirkastua, työnhakijoiksi ilmoittautuu esimerkiksi perhevapailla ja opiskelijoina olleita ihmisiä, jotka aiemmin eivät ole aktiivisesti hakeneet töitä.