12-vuotiaat varhaisnuoret kertovat itse, kuinka he hyvien sisältöjen lisäksi joutuvat sosiaalisessa mediassa jatkuvasti kohtaamaan kiusaamista, asiatonta sisältöä ja tuntemattomien yhteydenottoja.
TikTokin, Facebookin, YouTuben, Instagramin ja Snapchatin ikäraja on 13 vuotta, mutta käytännössä myös nuoremmat käyttävät näitä palveluita. Vanhemmat eivät aina ole edes tietoisia, mitä lapset näkevät somessa. Esimerkiksi Helsingin kouluissa lapsia lisättiin viime joulukuussa WhatsApp-ryhmiin, joissa levisi erittäin epäasiallista sisältöä.
Monet tahot ovat ehdottaneet sosiaalisen median rajoittamista tai jopa täyttä kieltoa lapsille. Kieltoja ja rajoituksia perustellaan usein lasten suojelemisella.
MTV Uutisten sosiaalisen median toimittajat Jessica Helaskoski ja Roosa Mustonen lähtivät koulukiertueelle kohtaamaan kuudesluokkalaisia ympäri Suomen.
MTV Uutiset vieraili seitsemässä koulussa kohdaten yli 200 kuudesluokkalaista. Lisäksi MTV Uutisten järjestämään kyselyyn vastasi yhteensä 167 saman ikäistä lasta.
Tavoitteena oli aikuisten sijaan saada lapset itse kertomaan, millainen sosiaalinen media heidän mielestään on ja mitä he todellisuudessa siellä kohtaavat.
Lue lisää: Alastonkuvia ja asuinpaikan kyselyä – kymmenet lapset kertovat tuntemattomien yhteydenotoista: "Voisivatko aikuiset etsiä ikäistään seuraa?"
"Luulen, että moni kokee samaa"
Kuudesluokkalaiset lapset valikoituivat kohderyhmäksi, sillä he ovat elämässään murrosvaiheessa. 12-vuotias elää keskilapsuuden loppua, joka on voimakkaan kognitiivisen kehityksen aikaa. Tässä ikäryhmässä muun muassa oma identiteetti ja kaverisuhteet syventyvät.
Kouluvierailut tapahtuivat Espoossa, Tampereella, Kangasalalla, Vieremällä, Iisalmessa, Limingalla ja Oulussa. Osa lasten haastatteluista on käsitelty anonyymisti aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.
Ryhmäkeskusteluiden ja yksilöhaastattelujen myötä yksi asia oli selvä; sosiaalinen media on lapsille tärkeä väylä oppia uutta, pitää yhteyttä ystäviin, saada uusia ystäviä ja yhteisöjä ja viihtyä.
– Siellä saa nopeasti muihin yhteyden ja pääsee tekemään sitä omaa juttuaan, sanoo kuudesluokkalainen Sohvi Koskelainen.
– Saa lisää tietoa ja välillä voi olla hauskojakin videoita. Yleensä jaan hauskoja videoita äidilleni, joten sitten me vähän kuin jaetaan hauskuutta somen kautta, kuvailee puolestaan Olga Vuorela.
Monet lapset kertoivat myös, kuinka somesta saadut kehut ovat saaneet heidän itsetuntonsa kasvamaan.
Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Ikävät ja ilkeät kommentit sekä kiusaaminen ovat läsnä kuudesluokkalaisten somemaailmassa.
– Joskus minua on kiusattu somen kautta. Se on vähän musertavaa. Joskus tulee sellainen olo, että olenko minä itse tehnyt jotain väärää, että minua kohdellaan näin. Luulen, että moni kokee samaa, kertoo eräs lapsista.
Kiusaaminen näkyi myös MTV Uutisten järjestämässä kyselyssä 6.-luokkalaisille, johon vastasi yhteensä 167 lasta. Heistä 25 prosenttia kertoo, että ovat joutuneet sosiaalisessa mediassa ikävän kommentoinnin kohteeksi tai kiusatuksi. Haastattelujen kautta kävi ilmi, että monet ovat todella saaneet joskus ikäviä kommentteja somessa, mutta he eivät ole aina kokeneet sitä häiritseväksi.
Ikävien kommenttien lisäksi haastatteluissa tuli esiin, että kuudesluokkalaiset joutuvat kohtaamaan paljon sellaista sisältöä, jota he eivät haluaisi nähdä.
Lasten silmille tulee vastaan muun muassa väkivaltaa, sotaa, seksuaalista sisältöä, alastomuutta, kiusaamista ja väärää tietoa.
– Kuvataan, kun jotkut tappelevat teräaseiden kanssa, Vuorela kertoo.
– Joskus on saattanut tulla epäasiallinen video, joka on enemmän aikuisille, sellaista kahden ihmisen välistä, kuvailee eräs kuudesluokkalainen.
0:41
Yhteydenottoja tuntemattomilta
MTV:n tekemä kysely paljastaa myös toisen karun tuloksen; 65 prosenttia vastanneista lapsista kertoo, että tuntemattomat ihmiset ovat yrittäneet lähestyä heitä somessa.
Sama nousi esiin myös keskustelujen yhteydessä, joissa lapset kertoivat, kuinka yleistä on se, että tuntemattomat ihmiset, jopa aikuiset, ehdottelevat asiattomia ja lähettävät alastonkuvia itsestään.
– Snapchatissa tosi paljon ihmisiä haluaa kavereiksi, mutta mä yleensä poistan ne vain. Olen joskus saattanut vahingossa lisätä tuntemattoman, joka yritti lisätä mut. Kysyin, kuka sä oot, niin se sanoi, että se on joku 10-vuotias, mutta oikeasti se laittoi sellaisia kuvia, että ei tainnut olla 10-vuotias, kertoo kuudesluokkalainen.
Tuntemattomien lähestymistä tapahtuu lasten kertomien mukaan erityisesti Snapchatissa ja WhatsAppissa. Osa heistä kertoi suoraan, kuinka tuntemattomat ovat pyytäneet heiltä muun muassa alastonkuvia tai ehdottaneet tapaamista.
– Se tuntuu tosi ahdistavalta ja sellaiselta, että en todellakaan halua mitään tällaista, pohtii eräs lapsista.
Some tuo lapsille myös paljon hyvää
Onko sosiaalinen media siis enemmän hyvä vai huono paikka lapsille ja nuorille? Kyselyyn vastanneista suurin osa kokee, että sosiaalinen media on tärkeä osa heidän elämäänsä.
Koulukiertueen aikana lapset saivat itse listata somen hyvät ja huonot puolet.
Hyvinä puolina korostui sosiaalinen media tiedonlähteenä, uudet ystävät ja yhteisöt, yhteydenpito muihin ihmisiin, uusien taitojen oppiminen, itsensä toteutus, ongelmanratkaisu, uudet ideat, viihde, ajankohtainen tieto ja uutiset.
– Vaikka ihmiset eivät tunne toisiaan, niin sanotaan silti, että olet tosi kaunis, pohtii Iiris Juntunen.
Huonoissa puolissa puolestaan mainittiin sosiaalisen median koukuttavuus, kiusaaminen, syrjiminen, vihakommentit, tappouhkaukset, rasismi, seksuaalinen häirintä, ulkonäköpaineet, epäasiallinen ja pelottava sisältö sekä väärä tieto.
– Kerran tein videon, missä piirsin. Silloin jotkut, ehkä nuoret pojat, kirjoittivat että onpa surkea ja hyppää kaivoon, kertoo lapsi eräästä saamastaan kommentista.
Lähes yksimielisiä kaikki lapset olivat kuitenkin siitä, ettei somea tulisi ottaa heiltä täysin pois.
– Lapset tarvitsevat somea ymmärtääkseen asioita muusta maailmasta ja jotta osaisivat tehdä asioita paremmin. Somea ei pitäisi ottaa kokonaan pois, mutta jotkut asiat pitää kieltää, ehdottaa Hanna Niemelä.
– Ei somea pois lapsilta, mutta voisi olla rajoituksia, sanoo puolestaan Iitu Tuovinen.
Lapset itse ehdottavat, että kieltämisen sijaan aikuiset voisivat pohtia, minkä ikäisenä sallivat somen käytön omille lapsilleen, sekä suosittelevat tiettyjen sovellusten rajoituksia. Useissa sovelluksissa voi asetusten kautta valita, etteivät esimerkiksi tuntemattomat voi ottaa lapsiin yhteyttä.
Lapset olivat todella hereillä somen vaaroista ja sudenkuopista. Iso osa tiesi, kuinka he omalla toiminnallaan voivat konkreettisesti välttyä huonolta sisällöltä, epämieluisilta yhteydenotoilta ja kommenteilta somessa. Tuntemattomat pyritään lasten mukaan aina estämään.
– Jos haluaa julkaista videoita, niin voit pitää tilin yksityisenä. Jos pidät julkisena, niin suodatat niitä kommentteja itse tai voi kertoa luotettavalle aikuiselle, niin mietitte yhdessä, mitä kannattaisi tehdä, vinkkasi esimerkiksi Minttu Halme.
– Olen oppinut, että tuntemattomia en lisää, koska niistä voi olla tosi paljon haittaa, sanoo puolestaan eräs lapsista.
Huomasimme, että ne lapset, joiden somen käyttöä oli rajattu vanhempien toimesta tarkoin, tai ne, jotka olivat laittaneet itse estoja päälle, altistuivat vähiten somen vaaroille.