Vaikka tutkijat ovat pystyneet selvittämään monia koronavirukseen liittyviä seikkoja, tautiin liittyy yhä paljon selvittämättömiä seikkoja.
Ensimmäiset raportit koronavirustartunnoista levisivät maailmalle joulukuussa 2019. Nyt yli puoli vuotta myöhemmin koronaviruksesta on tullut valtava, koko maailmaa koskettava terveysuhka. Vahvistettuja tartuntoja on todettu jo yli 10 miljoonaa.
Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään parhaansa mukaan virukseen liittyviä kysymyksiä ja arvoituksia. Työn alla on myös rokote, jonka avulla pandemiaan toivotaan helpotusta.
Tutkimusta geeneistä ja immuniteetistä
Nature-lehti uutisoi heinäkuun alussa viidestä asiasta, joita koronavirusepidemiasta ei vielä tiedetä. Yksi suurimmista mysteereistä on se, miksi osa tartunnan saaneista sairastuu vakavasti ja jopa kuolee tautiin, samalla kun osa selviää lievin oirein.
Tutkijat Islannissa ovat selvittäneet muun muassa ihmisten geenien vaikutusta taudinkuvaan. Tutkimustulosten mukaan ihmiset, jotka kärsivät taudin aikana hengitysvaikeuksista, kantavat todennäköisemmin yhtä kahdesta tietystä geenivariantista kuin ihmiset, jotka eivät ole sairastaneet tautia.
Tutkijat ovat yrittäneet ratkoa myös immuniteettiin liittyviä kysymyksiä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksen sairastanut saa immuniteetin taudille. Epäselvää on kuitenkin esimerkiksi se, kuinka pitkään immuniteetti kestää.
Vasta-aineet saattavat lehden mukaan säilyä pidempään niillä potilailla, joiden oireet ovat vakavia. Samanlainen ilmiö huomattiin SARS-taudin yhteydessä. Vasta-aineet säilyivät vakavasti sairastuneiden kehossa jopa 12 vuoden ajan. Muiden sairastuneiden kohdalla vasta-aineet hävisivät kehosta muutaman vuoden aikana.