Koronarokotteella yhteys lähes jokaisessa piilevän viheliäisen viruksen aktivoitumiseen – tästä on kyse

7:24
Videolla vyöruusun saanut Kari kertoo, millaisia tuskia virus hänen kehossaan aiheuti.

Sairastetulla koronataudilla ja myös koronarokotteella voi olla yhteys vyöruusun puhkeamiseen. MTV Uutiset kysyi terveysturvallisuuden asiantuntijoilta, kuinka yleistä koronasta johtuva vyöruusun aktivoituminen on ja mistä se johtuu.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli tehty 15.8. mennessä 399 haittailmoitusta koronarokotteen aiheuttamasta vyöruususta. Niistä 149 ilmoittaja oli luokitellut haitat vakaviksi. Koronarokotuksia oli samaan päivämäärään mennessä annettu Suomessa vajaat 12,5 miljoonaa kappaletta. 

FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinenjohtaja, professori Mika Rämet vahvistaa MTV Uutisille, että koronarokote saattaa altistaa vyöruusun puhkeamiselle.

– Eri aineistoissa on todettu, että koronarokotteessa näyttää olevan hiukan lisääntynyt riski verrattuna esimerkiksi influenssarokotuksiin, mutta on myös tutkimuksia, joissa lisääntynyttä riskiä ei ole havaittu.

Sitä, kuinka paljon koronarokote altistaa vyöruusun puhkeamiselle, ei tiedetä.

– Ilmaantuvuutta on hankala määrittää, koska kaikki tapaukset eivät tule terveydenhuoltojärjestelmän rekistereihin. Puhutaan kuitenkin hyvin pienestä todennäköisyydestä, kuten Suomestakin Fimean keräämä aineisto osoittaa, Rämet sanoo.

Rokote voi laukaista immunologisen reaktion

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että koronarokotteen ja vyöruusun yhteyttä on vaikea todentaa muuten kuin ajallisesti.

– Asiaa on Suomessa tutkittu rekistereitä yhdistämällä ja tilastollisen analyysin valossa emme ole voineet osoittaa, että tässä olisi viitettä syy-seuraus-suhteesta eli että rokotetuilla olisi enemmän vyöruusua kuin rokottamattomilla. 

– Toki on mahdollista, että joku yksilö rokotteen laukaiseman immunologisen reaktion vuoksi saa vyöruusun aktivoitumisen. Vuosittain Suomessa on ennen koronaa todettu noin 10 000 sellaista vyöruusutapausta, jossa potilas hakeutui terveydenhuollon piiriin.

Nohynek toteaa kuitenkin, että vaikka syy-seuraus-suhde ei väestötasolla ole ilmeinen, voi vyöruusu aktivoitua henkilössä myös koronarokotuksen myötävaikuttamana.

– Mutta jos ajattelee asiaa immunologisesta näkökulmasta, toki erilaiset mekanismit voivat selittää havaittua. Eli rokote saattaa laukaista voimakkaan immunologisen reaktion, joka sitten aktivoi aiemmin sairastetun vesirokkoviruksen hermoganglioista ja sillä tavalla antaa näitä oireita: kipua, ihottumaa ja rakkuloita tietyllä ihoalueella, Nohynek sanoo MTV Uutisille. 

Vyöruusua erityisesti ensimmäisen rokotuksen jälkeen

Rämet kertoo, että koronakorotteen laukaisemat vyöruusutapaukset ovat olleet oireeltaan kyseiselle virukselle tyypillisiä. Vaikuttaa siltä, että vyöruusutapauksia on ilmennyt erityisesti ensimmäisen koronarokotteen saamisen jälkeen.

– Yhden tutkimuksen mukaan oireita tuli keskimäärin 7 päivää rokotuksesta. Tapaukset ovat olleet enimmäkseen tyypillisiä vyöruusun reaktivoitumisia.

– Oireet ovat tyypillisesti voimakkuudeltaan normaaleja ja ohimeneviä.

Rämet kertoo, että vyöruusun puhkeamisesta on raportoitu myös koronataudin sairastamisen yhteydessä. Vyöruusun aktivoituminen ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen tavallista juuri koronataudin sairastamisen jälkeen, hän sanoo.

– Se kertoo siitä, että koronavirusinfektio ei erityisen paljon heikennä soluvälitteistä immuniteettiä, joka on tärkeä vyöruusun puhkeamisen estämisessä. Dramaattista vaikutusta vyöruusun puhkeamiseen ei siis ole koronataudilla eikä koronarokotteella, vaikka tapauksia toki on.

Vyöruusu puhkeaa vastustuskyvyn heikentyessä

Vyöruusu syntyy, kun aiemmin sairastettu vesirokkovirus aktivoituu uudelleen ihmisen kehossa. Suomessa vesirokon ovat sairastaneet käytännöllisesti katsoen kaikki aikuiset aikana ennen verirokkorokoitusten aloittamista. Terveyskirjaston mukaan aikuisväestöstä vesirokkoa ei ole sairastanut vain 1-3 prosenttia.

– Lähes kaikilla aikuisilla on se vesirokkovirus odottamassa reaktivoitumista, Rämet toteaa.

Rämetin mukaan vyöruusulle on tyypillistä, että se puhkeaa tilanteissa, joissa henkilön immuunipuolustus on madaltunut esimerkiksi ikääntymisen, lääkityksen tai stressin vuoksi. 

Infektion yhteydessä puhkeavan vyöruusun tarkkaa mekanismia ei tunneta.

– Itse ajattelen, että puolustussoluja on käytössä tietty määrä, ja kun infektio tulee, niitä käytetään tämän uuden uhkan torjumiseen. Silloin voi ajatella, että puolustussoluja on hetkellisesti vähemmän käytettävissä vesirokkoviruksen kurissa pitämiseen, Rämet spekuloi.

Miksi joku saa vyöruusun ja toinen ei?

THL:n Hanna Nohynekin mukaan vyöruusu voi iskeä milloin tahansa, jos olosuhteet ovat sille otolliset. Vyöruusun ilmaantuvuus lisääntyy iän mukana ja se liittyy immuunijärjestelmän vanhenemiseen.

– Me emme tiedä kaikkia niitä syitä, miksi se joillekin ihmisille puhkeaa ja joillekin ei. Immuunivajavuus on yksi tärkeä syy, mutta se voi olla stressiä, bakteeri-infektio tai vaikkapa voimakas virusinfektio, joka alentaa immuniteettia.

– Tällaiset syyt saattavat saada viruksen aktivoitumaan sieltä hermojuurien ganglioista. Se mitä me tiedämme vyöruususta on, että immuunivajavaisuustilat aiheuttavat sen ilmaantumisen, Nohynek sanoo.

"Rokotus on hallittu infektio"

Samasta syystä myös koronarokotus saattaa olla laukaisevana tekijänä vyöruusun puhkeamisessa.

– Rokotus on hallittu infektio. Ajattelen, että riski suurenee sitä kautta, että rajalliset resurssit kohdennetaan tiettyyn paikkaan, jolloin toinen infektio pääsee nostamaan päätään.

– Rokotuksessa ärsyke immuunijärjestelmää kohtaan on kuitenkin hallittu ja siksi riski, että se häiritsisi elimistön muuta puolustusjärjestelmää, on hyvin pieni ja ohimenevä, Rämet toteaa. 

Rokotetutkimuksen johtajan mielestä vyöruusun riskin takia koronarokotusta ei kannata jättää ottamatta. Vyöruusu voi olla mahdollinen haittavaikutus, mutta ei sellainen, että se dramaattisesti vaikuttaisi arvioon siitä, onko rokote haitallinen tai vaaraksi.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee huolellisen arvioinnin siitä, miten hyödyt vertautuvat haittoihin eri ryhmien kohdalla. Jos THL antaa suosituksen, silloin vaaka on hyvin selvästi kallellaan hyötyjen puolelle, Rämet sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja