Mikä on vyöruusu? Oireet, hoito ja ehkäisy | MTV Uutiset
Vyöruusu on kivulias rakkulainen tulehdus, joka voi puhjeta lähes jokaiselle – tällaiset ovat sen oireet ja hoito
7:24Katso videolta Karin kertomus omasta vyöruusustaan ja THL:n kommentit asiaan.
Julkaistu 04.09.2022 18:16
Krista Rastamo
krista.rastamo@mtv.fi
Vyöruusu on paikallinen rakkulainen tulehdus, joka voi olla hyvinkin kivulias. Sen aiheuttaa lähes jokaisen suomalaisen kehossa piilevä vesirokkovirus, joka aktivoituu puolustuskyvyn heiketessä. Kuopiolaista Eineä kivut valvottivat kuukauden päivät ja painoakin putosi useita kiloja.
Kuopiolaisen Eine Voutilaisen vyöruusu puhkesi viime toukokuussa. Aluksi tuntui selässä kipua, jonka Voutilainen kuvitteli johtuneen jonkinlaisesta jumista.
Voutilainen pyysi miestään katsomaan kipeää kohtaa, mikä paljasti alueelle nousseet rakkulat. Voutilainen oli nähnyt televisiossa vyöruusurokotteen mainoskampanjan ja ymmärsi heti, mistä oli kyse.
Vyöruusun aiheuttamat rakkulat lisääntyivät nopeasti ja pian niitä oli Voutilaisen selässä isolla, selkärangasta rintalastaan ulottuvalla alueella. Noin kahden viikon kuluttua rakkulat alkoivat puhjeta.
– Nesteitä valui pitkin selkää, se oli hyvin epämiellyttävää. Suihkussa sai rampata.
Einelle tuli vyöruususta isoja rakkuloita. Oireet alkoivat selän kipeytymisellä.
Voutilaisen vyöruusu oli hyvin kivulias. Hän kävi lääkärissä ja sai aluksi tavallisia särkylääkkeitä, mutta ne eivät tehonneet.
– Ruoka ei maistunut enkä pystynyt nukkumaan. Kuukauden kävelin yöt. Paino putosi kuusi kiloa. Sitten sain hermokipulääkkeet.
70-vuotias Voutilainen syö nyt keskushermostoon vaikuttavia hermokipulääkkeitä, jotka alkoivat pikkuhiljaa vaikuttaa, kun annostusta nostettiin useita kertoja. Kuuri jatkuu ainakin vuoden loppuun asti.
Vyöruusun oireita Voutilainen kuvaa varsin epämiellyttäviksi.
– Ihan kauheaa se oli varsinkin aluksi, kun lääkitys ei vielä ollut kunnossa. Sitä ei toivoisi pahimmalle vihamiehelleenkään, Voutilainen kertoo MTV Uutisille.
Voutilainen ei tiedä, mikä vyöruusun hänessä laukaisi. Kolmannen koronarokotteen Voutilainen oli saanut tammikuussa eli noin neljä kuukautta ennen vyöruusun aktivoitumista.
Vyöruusu on vesirokkoviruksen (herpes zoster) aiheuttama infektio, joka aiheuttaa rakkulaista ihottumaa.
Vyöruusu johtuu vesirokkoviruksesta, joka on jäänyt piilevänä ihmisen elimistöön sairastetun vesirokon jälkeen. Vyöruusu voi aktivoitua ja puhjeta useitakin vuosikymmenia vesirokkotartunnan jälkeen.
Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta sairastumisen riski yleistyy iän myötä. Myös erilaiset sairaudet ja niihin käytettä lääkitys voivat altistaa vyöruusun puhkeamiselle. Vyöruusua voidaan ehkäistä rokotteella.
Vyöruusu aiheuttaa ihon punoitusta ja paikallista rakkulaista ihottumaa. Iholle nousevat rakkulat ovat kirkkaita ja läpimitaltaan muutaman millimetrin. Joskus harvoin rakkulavaihe voi myös jäädä pois.
Ihottuma-alueella esiintyy usein kirvelyä ja kipua. Monesti ensimmäinen oire onkin kipu tai kihelmöinti, joka voi alkaa useita päiviä ennen rakkuloiden ilmestymistä.
Myöhemmin rakkulat puhkeavat ja rupeutuvat ja parantuvat yleensä 4-6 viikon kuluessa. Yleensä siitä ei jää jälkiä, mutta kipua alueella voi kestää pitkään.
Vyöruusu tulee aina yhdelle puolelle kehoa eikä suinkaan kierrä sitä, kuten nimestä voisi päätellä. Se voi tulla mihin kohtaan tahansa, myös kasvoihin, mutta usemminten sitä esiintyy vartalossa.
Isolla osalla sairastuneista vyöruusu kestää melko lyhyen aikaa, mutta osalle jää pitkäkestoista hermosärkyä, joka voi kestää jopa vuosia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa invaliditeetin. Pitkittyneen hermosäryn riski kohoaa yli 70-vuotiailla.
Kuka vyöruusun voi saada?
Vyöruusun aiheuttaa elimistöön vesirokon sairastamisen jälkeen selkäytimen hermosoluihin jäänyt vesirokkovirus. Virus on arviolta 95 prosentilla suomalaisista aikuisista, jotka kaikki voivat periaatteessa saada taudin virukselle otollisissa olosuhteissa.
– Lähes kaikilla aikuisilla on vesirokkovirus odottamassa reaktivoitumista, sanoo Suomen Rokotetutkimuksen johtaja, professori Mika Rämet.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo MTV Uutisille, että ennen koronapandemiaa vyöruusutapauksia rekisteröitiin Suomessa noin 10 000 vuosittain. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule terveydenhuollon tietoon, jos sairastunut ei hakeudu lääkärille.
Suurin riski sairastua vyöruusuun on iäkkäillä, koska iän myötä immuunioulustus heikkenee. Vyöruusulle voivat altistaa myös monet eri sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät lääkkeet.
THL:n Hanna Nohynekin mukaan vyöruusun ilmaantumisen aiheuttavat immuunivajavaisuustilat, mutta muitakin syitä on.
– Me emme tiedä kaikkia syitä, miksi se joillekin ihmisille puhkeaa ja joillekin ei. Immuunivajavuus on yksi tärkeä syy, mutta se voi olla stressiä, bakteeri-infektio tai vaikkapa voimakas virusinfektio, joka alentaa immuniteettia. Tällaiset syyt saattavat saada viruksen aktivoitumaan hermojuurien kammioista.
Lääkäriseura Duedecim kertoo tuoreesta brittitutkimuksesta, jonka mukaan vyöruusu on yleisintä potilailla, jotka sairastavat nivelreumaa, ärtyvän suolen oireyhtymää, keuhkoahtaumatautia, astmaa, munuaistautia, nuoruustyypin diabetesta tai masennusta.
Alttiimpia vyöruusulle ovat tutkimuksen mukaan imukudossyöpää tai pahanlaatuista luuydinsyöpää sairastavat.
Myös stressi voi laukaista vyöruusun viruksen kantajalla.
Vyöruusu on usein lieväoireinen ja sitä voi hoitaa kotona tavallisilla reseptivapailla särkylääkkeillä. Kutinaa taikirvelyä voi lievittää kylmällä, esimerkiksi suihkulla tai kylmäpakkauksella.
Rakkula-aluetta kannattaa pestä voi pestä ja ihottuma-alueen voi peittää esimerkiksi harsolla tai apteekeissa myytävillä hydrokolloidisiteillä. Vaatteiden kannattaa olla väljät, jotta ne eivät hankaa rakkuloita.
Vyöruusun hoidossa voidaan käyttää myös erilaisia viruslääkkeitä, jotka usein myös lyhentävät taudin kestoa. Viruslääkitys tulisi aloittaa 72 tunnin kuluessa siitä, kun ihottuma alkaa.
Jos virus aiheuttaa hermosärkyä, voidaan tarvita voimakkaita, keskushermostoon vaikuttavia hermosärkylääkkeitä tai opioideja.
Milloin pitää mennä lääkäriin?
Lääkäriin pitäisi hakeutua, jos rakkulat ovat todella kipeitä tai jos ne ovat kasvoissa silmien ja nenän alueilla.
Lääkärihoitoon kannattaa hakeutua myös, jos henkilön immuunipuolustus on heikentynyt sairauden tai lääkityksen takia.
Voiko vyöruusu tarttua?
Vyöruusun rakkuloissa on eläviä vesirokkoviruksia, jotka voivat tarttua toiseen ihmiseen, jos hän ei ole ole sairastanut vesirokkoa. Vyöruusu ei kuitenkaan silloin tartu vyöruusuna vaan vesirokkona. Tällaiset tartunnat ovat kuitenkin harvinaisia.
Voiko vyöruusun saada uudelleen?
Useimmat ihmiset sairastavat vyöruusun vain kerran, mutta se voi myös saada uudelleen.
Voiko vyöruusun puhkemista ehkäistä?
Vyöruusun puhkeamista voi ehkäistä myös rokotteilla.
Suomessa on käytössä kaksi vyöruusurokotetta, Zostavax ja Shingrix. Itse maksettavia vyöruusurokotteita suositellaan Suomessa kaikille yli 50-vuotiaille.
Ihotautien erikoislääkäri Nicolas Kluger Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoi aiemmin tänä vuonna, että Shingrix-rokote ehkäisee vyöruusua yli 90-prosenttisesti ja antaa suojan vähintään seitsemäksi vuodeksi. Zostavax puolestaan ehkäisee vyöruusua noin 65-prosenttisesti.
Vuonna 2015 Suomessa myyntiin tullut Zostavax-rokote maksaa noin 180 euroa. Hiljattain hyväksytyn Shingrixin kerta-annos maksaa apteekissa noin 210 euroa ja pistoksia tarvitaan kaksi.
Vyöruusurokotteista Zostavax ei sovellu potilaille, joiden immuunipuolustus on alentunut. Shingrix sen sijaan soveltuu Euroopan lääkeviraston mukaan kaikille 50 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on alentunut.*
Myös vesirokkorokote torjuu vyöruusun puhkeamista, mutta se tuli osaksi lasten kansallista rokotusohjelmaa vasta vuonna 2017. Vesirokkorokotetta tarjotaan neuvolassa ilmaiseksi kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa.
*Juttua tarkennettu 5.9. klo 20.28 vyöruusurokotteita koskevan kohdan osalta. Jutussa sanottiin aiemmin, etteivät vyöruusurokotteet sovellu henkilöille, joiden immuunipuolustuskyky on alentunut. Hiljattain Suomessa markkinoille tullut Shingrix soveltuu kuitenkin Euroopan lääkeviraston mukaan myös heille.
