Koronakriisi on lisännyt kansalaisten luottamusta politiikkaan, kertoo tuore tutkimus – "Ilmiötä kutsutaan lipun ympärille kokoontumiseksi"

Miksi yksi sairastuu koronaviruksesta vakavasti ja toinen ei? Nämä asiat saattavat vaikuttaa taudin vakavuuteen 5:50
MTV Uutiset Live: Miksi yksi sairastuu koronaviruksesta vakavasti ja toinen ei?

Suomalaisten luottamus hallitukseen ja eduskuntaan on kasvussa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

Kyselytutkimus selvitti, kuinka koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan kokemaan luottamukseen. Luottamuksen muutosta tarkasteltiin suhteessa toissa vuonna tehtyyn mittaukseen.

Yli puolet suomalaisista luottaa hallitukseen ja eduskuntaan. Verrattuna toissa vuoden tutkimukseen luottamus hallitukseen on kasvanut 33 prosenttiyksikköä ja luottamus eduskuntaan 17 prosenttiyksikköä.

Nousua kuvataan poikkeuksellisen suureksi.

Virus aiheuttanut yleisen uhan

Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto arvioi, että kasvun taustalla on koronaviruksen aiheuttama yhteinen uhka.

–  Muutos on suuri, eikä se mahdu tavanomaisen asennevaihtelun piiriin. Koronaviruksen aiheuttaman yhteisen uhan torjumiseksi kansa on poikkeuksellisen yksituumainen. Ilmiötä kutsutaan lipun ympärille kokoontumiseksi, ja siitä on havaittu koronakriisin yhteydessä merkkejä myös muissa maissa, hän sanoo.

Suomessa on myös vaihtunut eduskunta ja hallitus tutkimusten välillä.

Eniten kyselyyn vastanneet luottavat yhä perinteisiin tahoihin: 85 prosenttia poliisiin, 84 presidenttiin ja 81 prosenttia terveydenhuoltojärjestelmään.

Myös koronatoimet saavat kiitosta

Suomalaiset suhtautuvat lähes varauksettoman myönteisesti hallituksen toimiin koronakriisissä, vaikka ne ovat olleet poikkeuksellisen järeitä.

Lähes 90 prosenttia vastaajista antaa toimille täyden tukensa. Hallituksen toimia kritisoivien osuus on pieni, kuutisen prosenttia.

Kyselyyn vastasi 2  060 ihmistä. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä.

Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020 Taloustutkimuksen internetpaneelilla. 

Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus, joka on laatinut myös tulosgrafiikan.


Lue myös:

    Uusimmat