Koronakaranteeniin määrätyn pojan isoveli passitettiin kouluun – HUS vastaa: "Tässä on toimittu vähän sähläten"

Aluksi lauttasaarelaispojan perhettä ohjeistettiin lähettämään isoveli kouluun. Tunnin kuluttua pojan äidille soitettiin ja aiemmin annettu ohjeistus peruttiin.

– En tunne tapausta, mutta sekavalta kuulostaa, toteaa HUS:n infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Olemme ohjeistaneet siten, että jos joku on laitettu karanteeniin tartuntaepäilyn vuoksi, muut perheenjäsenet saavat jatkaa normaalia elämää. Näin on siksi, että oireeton tartunnan saanut aika epätodennäköisesti tartuttaa virusta eteenpäin. Altistuneen pitäisi siis sairastua ensin ja vasta sen jälkeen tartunta voi siirtyä eteenpäin, Järvinen jatkaa.

Järvisen mukaan siis muut perheenjäsenet voivat elää ja toimia normaalisti niin kauan, kun karanteeniin määrätty potilas on oireeton.

"Tässä tapauksessa on toimittu sähläten"

Lauttasaarelaispojan tapauksessa päädyttiin soutamaan ja huopaamaan.
Pojan äidille sanottiin ensin, että isoveli voidaan lähettää kouluun. Myöhemmin hänelle soitettiin ja kerrottiin, ettei poika voikaan "missään nimessä" mennä kouluun.

– Tässä tapauksessa on todettu siinä mielessä vähän sähläten, että vasta jälkikäteen on varmisteltu, pitävätkö tiedot (perheenjäsenen karanteeniin osallistumisen ehdot) paikkansa. Jos pikkuveli on sairastunut, niin sitten on järkevää, etteivät muutkaan perheenjäsenet mene (kouluun ja töihin), Järvinen toteaa.

Pojan oli vaikea päästä koronatestiin

Lauttasaarelaispoika alkoi oirehtia ja pojan äiti kertoi, että hänen oli vaikea saada poikaansa testeihin. Lopulta näyte otettiin Lastensairaalan parkkipaikalla.

– Karanteenissa olevien testaaminen pyritään järjestämään aina kun oireita syntyy. Alkuvaiheessa on ollut sellaisia tapauksia, joiden oireet ovat alkaneet ennen tartuntamahdollisuutta. Heistä on ollut turha ottaa näytteitä. Heitä on jossakin määrin käännytetty pois, Järvinen toteaa.

Näytteenotto on kallista

Järvinen kertoo, että koronavirustartuntoja testataan jatkuvasti enenevissä määrin. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia testituloksista on negatiivisia. Näytteiden ottaminen tulee myös kalliiksi: yksi testipakkaus maksaa noin kolmesataa euroa.

– Tähän lisätään vielä näytteenottoon liittyvät kustannukset.  Siinä mennään jonnekin viiden-kuuden sadan euron tietämille yhteiskunnan kustannuksissa yhtä testausta kohden. On järkevää suunnata testaaminen niihin, joissa todennäköisyys on suurinta.

Järvisen mukaan karanteenissa olevia pyritään testaamaan aina kun oireita syntyy.

– Testauksilla pyritään tunnistamaan tartuntaketjut. Se että testaisimme kaikkia mahdollisia, ei välttämättä auttaisi epidemian leviämisen ehkäisemisessä. Se auttaa, että löydämme todennäköisimmät positiiviset ja heidän kontaktinsa.