Nykyinen hallitus on joutunut olemassaolonsa aikana tekemään paljon isoja päätöksiä valtion rahankäytön suhteen. Velanotto on lisääntynyt koronapandemian kurituksessa. Viimeisimpänä huolena ovat Venäjän aloittaman sodan inhimillisten vaikutusten lisäksi koko maailman talouteen lyövät laineet. Millä tolalla valtion rahankäyttö on, sitä arvioi ikiviisas Pöllöraati.
Moni näkee, että valtion taloudenpidossa on ollut niin sanotusti piikki auki. Jo pelkän koronapandemian takia on jouduttu ottamaan lisää velkaa.
Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja sen vaikutusten takia valtiontaloudesta käytävä keskustelu jäänee pitkäksi aikaa taka-alalle. Lisärahoitusta kaivataan kuitenkin monessa paikassa.
– Tämä keskustelu taitaa tänä keväänä painua aika lailla taka-alalle. Veikkaan, että on laaja poliittinen konsensus sille, että puolustusvoimat saa lisää rahaa. Viljelijät, joiden ahdinkoa sota on pahentanut, saavat lisää rahaa, inflaatio laukkaa, poliisit tulevat saamaan lisää rahaa, luettelee MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Pandemian pahoin kurittamalla kulttuurialallakin kaivataan luvattua lisätukea.
– Meillähän on myös edelleen maksamatta kulttuurialalle näitä korona-ajan luvattuja korvauksia. Tämän listan päätteeksi on sitten kiinnostavaa nähdä, että kenelle sitä rahaa ei riitä. Meillä on lähihoitajien ja sairaanhoitajien lakon uhka päällä. On sanottu, että palkankorotusvaatimuksiin ei ole varaa. Ne, jotka jäävät tai uhkaavat jäädä ilman, niin se tietysti aiheuttaa yhteiskunnallista kuohuntaa, sanoo Hufvudstadsbladet vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.
– Totta kai tämä on humanitaarinen painajainen ukrainalaisille erityisesti ja venäläisille. Mutta tietysti myös talouspolitiikan taitajille Suomessa. Kyllä tämä tilanne on minun mielestäni aivan mahdoton. Tee nyt sitten tässä jonkinlaista pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, kun tilanne on tämä, sanoo päätoimittaja Maaseudun Tulevaisuudesta.