Korona louhi syvän kuopan valtiontalouteen, sitten hyökkäsi Venäjä – Pöllöraati: Miten huolissaan Suomen rahatilanteesta tulee olla?

Moni näkee, että valtion taloudenpidossa on ollut niin sanotusti piikki auki. Jo pelkän koronapandemian takia on jouduttu ottamaan lisää velkaa.

Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja sen vaikutusten takia valtiontaloudesta käytävä keskustelu jäänee pitkäksi aikaa taka-alalle. Lisärahoitusta kaivataan kuitenkin monessa paikassa. 

– Tämä keskustelu taitaa tänä keväänä painua aika lailla taka-alalle. Veikkaan, että on laaja poliittinen konsensus sille, että puolustusvoimat saa lisää rahaa. Viljelijät, joiden ahdinkoa sota on pahentanut, saavat lisää rahaa, inflaatio laukkaa, poliisit tulevat saamaan lisää rahaa, luettelee MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Pandemian pahoin kurittamalla kulttuurialallakin kaivataan luvattua lisätukea. 

– Meillähän on myös edelleen maksamatta kulttuurialalle näitä korona-ajan luvattuja korvauksia. Tämän listan päätteeksi on sitten kiinnostavaa nähdä, että kenelle sitä rahaa ei riitä. Meillä on lähihoitajien ja sairaanhoitajien lakon uhka päällä. On sanottu, että palkankorotusvaatimuksiin ei ole varaa. Ne, jotka jäävät tai uhkaavat jäädä ilman, niin se tietysti aiheuttaa yhteiskunnallista kuohuntaa, sanoo Hufvudstadsbladet vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.

– Totta kai tämä on humanitaarinen painajainen ukrainalaisille erityisesti ja venäläisille. Mutta tietysti myös talouspolitiikan taitajille Suomessa. Kyllä tämä tilanne on minun mielestäni aivan mahdoton. Tee nyt sitten tässä jonkinlaista pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, kun tilanne on tämä, sanoo päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta.

Pöllöraatilaiset ovat samaa mieltä siitä, että kuluvalla vaalikaudella Suomessa ei tehdä säästöjä. Korkojen lähes väistämättömän nousun takia keskustelu esimerkiksi lisävelasta täytyy käydä jossain vaiheessa – puheet siirtynevät seuraavien eduskuntavaalien teemoiksi.

– Inflaatio kiihtyy loppuvuoden osalta varmastikin viiteen prosenttiin, jopa yli. Nyt esimerkiksi tähän mennessä tehdyt palkankorotukset ovat noin kahden prosentin tasoa. Sehän tarkoittaa käytännössä jo ostovoiman alentumista per heti. Inflaatiossakin me olemme viimeiset kaksikymmentä vuotta eläneet tilannetta, joka ei oikeastaan ole normaali, Kemppainen toteaa.

Tulevaisuus on jo ovella

Maatalouden tukipakettiin on luvattu 300 miljoonaa euroa. Myös ilmastoimet vaativat huomiota. Pitkän aikavälin suunnitelmat, kuten vihreä siirtymä, saattavat aikaistua uuden maailmantilan äärellä.

– Se mikä on nyt lähivuosina ollut edessä, niin nyt sekin on tavallaan tullut nopeammin eteen. Eli tavallaan nopeuttaa tätä fossiilisista poissiirtymistä. Ruoka on keskeinen maailmanpolitiikan liikuttaja. Se tulee näkymään lähikuukausina. Nämä maailman liikkeet ovat niin nopeita. Se mihin ajateltiin olevan aikaa, onkin nyt sitten aika nopeasti siinä ovensuussa, Lehtimäki pohtii. 

Kuka kaataisi hallituksen Euroopassa käytävän sodan aikana?

Hallituksen kaatumisesta väläyteltiin eri medioissa tiuhaan ennen Ukrainan kriisiä. Painetta kasvatettiin muun muassa koronapandemian hoitamisesta ja hallitusrivien väitettiin rakoilevan koronarajoitusten keskellä. Tilanne on Pöllöraadin mukaan muuttunut nyt lähes täysin.

– Kyllä on manattu hallituksen kaatumista. Ajat ovat nyt sellaiset, että on ihme, jos joku puolue lähtee tässä tilanteessa pois. Nyt pitää hoitaa akuutteja kriisejä ja hallitus liimautuu yhteen, Lehtimäki arvioi.

– Ei sillä, että he löytäisivät nyt yhtäkkiä toisensa. Samaan aikaan käydään tätä hyvin vakavaa Nato-keskustelua, joka on sellainen kattoliima tähän päälle. Ei siellä ruveta riitelemään yksittäisistä sadoista miljoonista euroista, Yläjärvi mainitsee.

Kemppaisen mukaan Ukrainan sota hillitsee niin ikään opposition perinteistä kritiikkiä.

– Nyt tilanne on tämä ja tarvitaan tällaista kansallista yhtenäisyyttä. Kyllä se muuttaa politiikan keskustelua.

Studion kolmikko väläytti kynsiään myös koronatilanteen osalta. Katso artikkelin alusta löytyvältä videolta koko Pöllöraadin keskustelu.