Koronavirusepidemian vastainen taistelu on tuonut tavallista enemmän näkyvyyttä hallitukselle, mikä näkyy etenkin pääministeripuolue SDP:n kannatuksessa. Näin arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat, joiden mukaan tilanne on Suomessa ollut samankaltainen kuin monissa muissakin maissa.
– Hallitus, joka pyrkii osoittamaan, kuinka se kontrolloi tätä tilannetta ja on yhteiskunnan tukena, saa paljon näkyvyyttä, sanoo valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.
Kuvioon kuuluu, että oppositio antaa aluksi hallitukselle työrauhan kriisin hoitamiseen. Näin kävi myös Suomessa.
– Oppositiossakin ajateltiin, että ei näytä kovin hyvältä, jos se alkaa heitellä kapuloita rattaisiin, kun hallitus yrittää hoitaa tämmöistä vakavaa kriisiä, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
Suomessa tilanne kuitenkin muuttui pikku hiljaa, kun oppositio pääsi esittämään kritiikkiä esimerkiksi viranomaiskoordinaation ongelmista Helsinki-Vantaan lentokentällä ja maskikauppasotkuista.
Palosen mukaan kokoomus on sittemmin pyrkinyt olemaan esillä eri tavoin. Myös perussuomalaiset on hakenut kaistatilaa ulostuloilla, jotka eivät liity koronaan. Sitä vastoin pienemmät oppositiopuolueet ovat näkyneet julkisuudessa vähemmän, koska ne yleensä profiloituvat omissa erikoiskysymyksissään. Niitä ei välttämättä kriisiaikana haluta nostaa esiin.
Kriisi yhdisti eri sektoreita
– Hallitusten sisällä pääministeripuolue ymmärrettävästi saa enemmän huomiota, kun se hoitaa tätä kriisitilannetta. Tämä yhdistää niin monia sektoreita, eikä ole yhden ministerin kontolla, Palonen jatkaa. Ruostetsaari sanoo, että henkilötasolla pääministeri Sanna Marinin (sd.) suosio on näkynyt hyvinkin selvästi.
– On luonnollista, että tällaisen kriisin hoito on henkilöitynyt pääministeriin. Ja pääministeri on esiintynyt vakuuttavasti tässä kriisin yhteydessä.
Julkisuutta on Ruostetsaaren mukaan silti riittänyt muillekin hallituspuolueiden johtajille. Hallituksen hän arvioi tähän saakka esiintyneen varsin yhtenäisesti. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun siirrytään elvytysvaiheen jälkeen sopeuttamiseen.
– Hallituspuolueiden välille nousee varmasti enemmän jännitteitä siitä, miten taloutta nyt tasapainotetaan ja velkaantumista heikennetään. Eli siellähän on tämä kysymys, leikataanko julkisia menoja eli käytännössä palveluita, korotetaanko verotusta vai tehdäänkö molempia.
Tilaa alkaa olla eri aiheille
Koronakriisin vuoksi poliittinen agenda on ollut normaalia suppeampi, kun muut asiat ovat jääneet taka-alalle. Palosen mukaan yksittäinen kansanedustaja voi toki kriisiaikanakin yrittää ottaa näkyvyyttä. On kuitenkin toinen asia, kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa kohkaaminen yksittäisistä asioista, jos oma selviytyminen korona-ajasta mietityttää.
– Jotkut tietyt teemat, vaikkapa ilmastokysymykset, ovat olleet hyvin vähän pinnalla. Nyt ne alkavat taas nousta, Palonen sanoo.
Sitä kautta puolueiden väliset erot saattavat nousta esiin, jolloin yksittäisillä politiikoilla on mahdollisuuksia ottaa näihin asioihin kantaa. Samoin Ruostetsaari arvioi, että yksittäisten kansanedustajien on ollut korona-aikaan vaikea tuoda omia tavoitteitaan esiin.
– Tämäkin muuttuu, kun aletaan keskustella talouspolitiikasta ja tästä kriisinhallinnasta, elvytysvaiheesta ja sopeuttamisvaiheesta.
Ja vaikka valtakunnantasolla ei ole ollut tilaa uusille avauksille, tilanne voi olla eri vaalipiiritasolla, maakunnissa ja kunnissa. Siellä tapahtumien peruminen on vaikeuttanut lähinnä poliitikkojen suoria kohtaamisia äänestäjiensä kanssa.
– Tietysti kansanedustajat voivat korona-aikanakin kirjoittaa lehtien yleisönosastoille ja osallistua sosiaalisessa mediassa keskusteluihin. Sitä kautta näkyvyyttä on voitu hakea ihan normaaliin tapaan, Ruostetsaari huomauttaa.
Yksittäisten kansanedustajien näkyvyyttä ovat heikentäneet myös eduskuntatyöhön liittyvät koronarajoitukset. Esimerkiksi eduskunnan istuntosalissa ja televisioiduilla kyselytunnilla on saanut olla paikalla vain osa kansanedustajista.
– Kyllähän tämä yksittäisten rivikansanedustajien kannalta on vaikeuttanut julkisuutta ja ennen kaikkea näkyvyyttä. Eli kun vain neljäsosa kansanedustajista on saanut osallistua kyselytunneille, niin heistä harvempi on edes näkynyt, Ruostetsaari sanoo.
"Kesä on kohtaamisen aikaa"
Palonen vinkkaa, että nyt voisi poliitikoilla olla hyvä sauma käydä kuuntelemassa ihmisiä toreilla ja niissä tapahtumissa, mitä koronarajoitusten puitteissa järjestetään.
– Kesä on ollut poliitikoille sellaista maakuntiin menon ja kohtaamisen aikaa, niin nyt sitä kannattaa nimenomaan tehdä koronatilanteen sallimissa, pienemmissä kuvioissa.
Toisaalta tapahtumien puuttuminen saattaa Palosen mukaan tarkoittaa tänä kesänä sitä, että jonkun poliitikon lehdistötiedote saattaa levitä laajemmalle mediassa kuin normaalisti.
– Nyt meillä ei ole akuuttia koronaseurantaa koko ajan, joka täyttää Suomen uutisfiidin niin kuin se keväällä teki. Monta sellaista asiaa jäi huomaamatta, missä poliitikot olisivat voineet eri tavoin profiloitua.