Esimakua koronasta? Metsien kaataminen Amazonin alueella voi lisätä kulkutauteja – elintilan kaventuminen vie ihmisen lähemmäksi taudinaiheuttajia kantavia villieläimiä

Amazonin alueen metsien tuhoamisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen herättävät syystä huolen ryppyjä otsalle. Trooppisen metsän kaataminen puutavaraksi, soijapelloiksi ja laidunmaiksi voi myös lisätä kulkutauteja.

Virukset voivat siirtyä eläimestä ihmiseen. Rujo muistutus siitä on koronapandemia. Ei ole täyttä varmuutta, mikä eläin toimi ns. välittäjänä tartunnassa ihmiseen, mutta lepakkoa pidetään todennäköisimpänä alkulähteenä.

Koronaviruksia levittävät myös kotieläimet ja hiiret. Mutta mitä tekemistä Wuhanilla ja Amazonilla saattaa olla keskenään?

Wuhanin ihmistartunnan lähteenä pidetään tuoreruokatoria. Mutta Kiinassakin monien eläinten – kuten lepakkojen – elinympäristö pienenee, kun ihminen asuntoineen, työpaikkoineen ja muine tarpeineen kutistaa luontoa. Niinpä ihmiset kotieläimineen ovat yhä lähemmässä kontaktissa villieläimiin.

Ihminen lähestyy taudinaiheuttajia 

Tämä tarkoittaa, että myös bakteerit, virukset ja muut tautien aiheuttajat kuten sienet tulevat meitä lähemmäksi, tai me menemme niitä lähemmäksi.

Kun Amazonin alueella metsää kaatuu ja ihminen astuu sen tilalle, Amazonin eläinten reviiri lepakoista apinoihin ja linnuista jyrsijöihin pienenee, yksipuolistuu ja vaarantuu, joten ihmisen kontaktit niihin ovat lisääntymässä joko suoraan tai kotieläinten kautta.

– Eläimet yrittävät sopeutua, ne vaihtavat elinpaikkaa kohdatessaan uusia tilanteita, brasilialaisen Amazonin kansallisen tutkimuslaitoksen Inpan tutkija Adalberto Luís Val sanoo Thompson Reuters säätiön haastattelussa.

Valin mukaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset kuivuuteen ja sateisiin tuovat ovat lisäriskinsä.

Kymmeniä mahdollisia tautiviruksia

Belémin kaupungissa toimiva, julkista terveyttä tutkiva Evandro Chagas -järjestö on tunnistanut yli 200 erilaista virusta Amazonin alueella. Niistä 37 voi sairastuttaa ihmisiä, ja 15 saattaa aiheuttaa epidemioita.

Tautien joukossa on muiden muassa erilaisia aivotulehduksia ja arbovirusryhmän Länsi-Niilin kuume, dengue, zika, ja Länsi-Niilin kuumetta ja keltakuumetta lähellä oleva rocio.

Kun lajit liikkuvat, ne kuljettavat mukanaan mahdollisia taudinaiheuttajia ja voivat kohdata uusia lajeja. Taudinaiheuttaja voi siten muuntautua tai siirtyä toiseen lajiin, ehkä myös ihmiseen, eli tapahtuu zoonoosi.

Syyskuussa lääketieteellisessä Lancet-julkaisussa joukko tutkijoita varoitti ilmiöstä Brasiliassa. Heidän mukaansa tästä on ”selviä varoitusmerkkejä”, kuten brasilialainen verenvuotokuumeen, jyrsijöiden kantamien hantavirusten, ja hyttysen levittämän arbovirus oropuchen lisääntyminen.

Savannimainen ympäristö sopii jyrsijöille

Osaa Amazonin alueella hakattua metsää uhkaa muuttuminen savannimaiseksi ympäristöksi, mikä sopii hyvin hantaviruksia kantaville jyrsijöille ja pussieläimille.

– Jos Amazoniaa muuttaa pelloksi, luo näille oman ekologisen lokeronsa, sanoo tutkija Cecília Andreazzi julkisen terveyttä tutkivasta Oswaldo Cruz säätiöstä.

Virukset etsivät uusia isäntiä, Andreazzi muistuttaa ja lisää, että yhtä huolissaan pitää olla jo tutuista kulkutaudeista kuten vaikka malariasta ja tappavasta Chagasin taudista.

– On helppo syyttää lepakkoa tai apinaa, tai syyttää sikaa. Mutta tosiasiassa ihminen tämän aiheuttaa, kun rakennamme suhdettamme luonnontilan omistajiin”, sanoo viitaten muuhun eliökuntaan tukanoalkuperäiskansaan kuuluva João Paulo Lima Barreto.  

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja