Australiassa buruli-haavaumina tunnetun lihansyöjätaudin tapaukset ovat moninkertaistuneet viime vuosina, kertoo BBC. Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, miten tauti tarttuu ihmiseen.
BBC:n haastattelema Adam Noel hakeutui sairaalaan Melbourneen, koska hänen nilkan takaosassa ollut kutisiva jälki, jota Noel luuli hyttysenpistoksi, ei parantunut kahdessa viikossa. Kantapäähän oli alkanut ilmestyä aukko.
Sairaalassa paljastui, että kyse oli lihansyöjätaudista nimeltä buruli-haavauma.
Ihoa ja pehmytkudosta nopeasti tuhoava tauti aiheuttaa avohaavoja, ja hoitamattomana voi johtaa raajan menettämiseen kokonaan.
Tautia hoidetaan erittäin vahvojen antibioottien yhdistelmällä ja steroideilla, joita usein joutuu syömään kuukausien ajan. Samankaltaisia lääkkeitä käytetään esimerkiksi lepraan ja tuberkuloosiin.
Noelin haava saatiin parannettua seitsemän kuukauden lääkekuurilla, joka aiheutti rajuja sivuoireita. Hän sai kuitenkin pitää jalkansa.
Tautitapaukset kasvussa ympäri maailman
WHO:n mukaan tautia esiintyy 33 maassa Afrikassa, Amerikoissa, Aasiassa ja Länsi-Tyynellämerellä.
WHO:n mukaan buruli-haavauma on ”laiminlyöty” tauti, sillä sitä on esiintynyt lähinnä hyvin köyhissä maissa, joissa on heikko terveydenhuolto.
Australian rikkain osavaltio ei siis ole sen tyypillistä leviämisaluetta, mikä hämmentää tutkijoita.
Viktorian osavaltiossa tapaukset ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2014, jolloin raportoitiin 65 tapausta. Vuonna 2019 tapauksia raportoitiin 299, viime vuonna hieman vähemmän.
WHO:n mukaan tapaukset kokonaisuudessaan kaikissa maissa ovat kohonneet vuosittain aina vuodesta 2016 lähtien. Vuosittain raportoidaan lähes 3 000 tapausta.
Syynä pörröiset opossumit?
Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, miten buruli-haavauma leviää. BBC:n mukaan kuitenkin vahva epäilys on, että Australiassa opossumit ovat ratkaisevassa roolissa.
Opossumit myös kärsivät taudista ja niiden ulosteesta on löydetty suuria määriä mycobacterium ulcerans -bakteeria, joka aiheuttaa kyseistä tautia.
Yksi teoria on, että hyttyset kuljettavat bakteerin opossumin ulosteesta ihmisen verenkiertoon. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että tauti leviää ulosteiden kanssa kosketuksissa olleesta maaperästä tai opossumeista suoraan ihmiseen.
Myös Noel oli ennen sairastumistaan kaivanut pihallaan maata ja kaatanut vanhoja puita, joissa oli asunut opossumeita.
Lääketieteen asiantuntijat ovat useasti varoittaneet, että villieläinten luonnollisten elinympäristöjen tuhoaminen ja niiden siirtyminen lähemmäs ihmisasutusta voi johtaa uusiin tautiepidemioihin.
Tutkijat peräänkuuluttavatkin lisätutkimusta, sillä lihansyöjätaudin uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa eikä sen leviämismekanismeista ole vielä kunnon käsitystä.