Brasilian ilmastokokouksessa otettiin vain pieniä edistysaskelia – "Yhdysvaltoja oli ikävä"

Seppälän mukaan esimerkiksi Ranska, Saksa, Britannia ja Japani sitoutuivat vapaaehtoisesti tavoittelemaan metaanipäästöjen nollaamista. 

Metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti hiilidioksidia suurempi.

Lisäksi ilmastokokousta isännöinyt Brasilia on luvannut luoda vapaaehtoisia tiekarttoja, joiden pitäisi johtaa fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja pysäyttää metsäkato. 

Näin siitä huolimatta, että ilmastokokouksessa ei yhteisesti sovittu kummastakaan.

– Selvästi on käynyt niin, että osa maista kokee, etteivät he ole tätä ongelmaa aiheuttaneet ja heillä on periaatteessa vielä oikeus käyttää fossiilisia polttoaineita. Ennen kaikkea he haluavat, että rikkaat maat tukevat heitä sopeutumisessa sekä energiasiirtymässä, Seppälä toteaa.

– Sitten ovat öljyntuottajamaat, jotka selvästi hangoittelevat vastaan. Esimerkiksi Saudi-Arabia on nyt aktiivisesti ollut vaikuttamassa, ettei julkilausumia fossiilisten polttoaineiden osalta viedä aktiivisesti eteenpäin, hän lisää.

Lue myös: Ankara kiista ilmastokokouksen sopimusluonnoksesta: "Tämä on teeskentelyä ja täyttä sirkusta"

Yhdysvaltoja ikävä

Seppälä näkee EU:n jääneen Brasiliassa melko yksin. Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ei ole enää kovin kiinnostunut järeiden ilmastotoimien tekemisestä. 

Kiinalla olisi ollut mahdollisuus täyttää Yhdysvaltojen jättämää lovea, mutta se ei sitä tehnyt.

– Voi sanoa, että Yhdysvaltojen poissaolo näkyi koko neuvotteludynamiikassa.

Silti yli 80 maata, Suomi mukaan lukien, vaati, että päätöslauselmaan lisättäisiin tiekartta fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Isot tekijät, kuten Lähi-idän öljyntuottajamaat, Intia ja Yhdysvallat puuttuivat tästä koalitiosta.

– Jos Yhdysvallat ei ole mukana tukemassa tätä prosessia, se on huonompi juttu. Voi olla aika vaikeaa kuvitella, että Trumpin kaudella saataisiin sitovampi tiekartta.

Lue myös: YK:n ilmastosopimuksen luonnoksessa hämmentävä yksityiskohta

Pariisin tavoitteet karkaamassa

Vuonna 2015 Pariisissa kirjattiin kansainvälinen ilmastosopimus, jonka pyrkimyksenä on, että maapallon keskilämpötila ei nousisi yli 1,5:tä astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 

Seppälä arvioi, että tavoite alkaa olla jo hyvin vaikea. Nykyisillä maiden päästövähennyssitoumuksilla päästäisiin noin 2,6 asteen lopputulokseen.

– Maat, joilla on kyky ja motivaatiota tehdä hillintää, joutuvat miettimään, miten tätä saadaan osalla porukkaa vietyä eteenpäin riittävän kunnianhimoisesti ja miten saadaan muut maat mukaan, Seppälä arvioi.

Ongelmana on, että suunnitelmien tekeminen on huomattavasti helpompaa kuin konkreettinen toimeenpano. Ilmastotoimet keräävät helposti vastustusta, sillä niillä saattaa olla vaikutuksia talouden eri sektoreihin. Jäädään tilanteeseen, jossa tiedostetaan mitä pitäisi tehdä, mutta itse teot jäävät vähäisiksi.

– Nyt monen kriisin keskellä suuri joukko ihmisistä ei ymmärrä miten vakavasta tilanteesta ilmastonmuutoksessa on kysymys, mikä heikentää poliitikkojenkin sitoutumista vaikeimpiin päätöksiin, Seppälä summaa.

Lue myös: Raju tulipalo: Sari Multala pakeni ilmastokokouksesta – video näyttää miten palo sai alkunsa

• 2.1.14:56
  Sää

  Päättynyt vuosi oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin
• 2.1.13:56
  Yhteiskunta

  Raportti: Suomen rooli kansainvälisellä kentällä murroksessa — "Aika hirviöiden syntymiselle"
• 28.12.202509:44
  Sään pyörteissä

  Ovatko Etelä-Suomen talvet valkoisia enää vuonna 2050?
• 16.12.202522:48
  Ruoka

  Tällaista ruokastrategiaa Suomeen suunnitellaan vuoteen 2040 asti: MTK ärähti heti
• 15.12.202512:09
  Marokko

  Lähes 40 kuollut äkkitulvissa Marokossa
• Lataa lisää