Korona-ajan välitilinpäätös – oliko etäkoulu suuri virhe? THL:n Mika Salminen: "Suomesta tuli onnistumisensa vanki"

6:30
Mitä etäkoulusta on seurannut – THL:n Mika Salminen kyseenalaistaa hyödyt

Etäopetuksen aiheuttamat ongelmat ja haitat nousivat merkittävään rooliin torstaina käydyssä paneelikeskustelussa koronapandemian opetuksista Suomelle.

– Suoraan sanottuna on todella kyseenalaista, että ne hyödyt olisivat olleet isommat kuin haitat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mika Salminen toteaa etäopetuksesta.

Suomesta tuli onnistumisensa vanki

Salminen painottaa, että lasten lisäksi ilmiö liittyy kaikenikäisiin opiskelijoihin, kuten nuoriin aikuisiin.

– Se on sellainen kehitysvaihe ihmisen elämässä, jossa pitäisi pystyä oppia sitä sosiaalista käyttäytymistä. Se ei ole mitenkään hyvä asia, että tämä oli näin, hän kommentoi pidentynyttä etäopintojaksoa.

Hän kertoo, että Virossa on huomattu yhteys korona-ajan ja nuorten itsemurhien kasvun välillä.

Salminen arvioi, että Suomessa koronarajoituksista oli paikoin vaikea luopua niiden haittojen kasvusta huolimattakin, koska ne vaikuttivat niin tehokkailta koronaviruksen torjumisessa. Muut haitat jäivät silloin huomioimatta.

– Suomesta tuli onnistumisensa vanki, hän luonnehtii.

Katso myös: Koronavirus Suomessa – katso 3 minuutin kooste kahdesta pandemiavuodesta

 

3:09

Oppimisen kriisi kurottavana kiinni

Paneelissa ollaan myös huolissaan siitä, miten etäkoulu on ollut omiaan lisäämään epätasa-arvoa. Heikommista olosuhteista tulevien lapsien oppiminen ja mahdollisuudet edetä elämässään ovat voineet heikentyä etäopetukseen siirtymisen takia.

– Pelkäänpä, että tällä on pitkäaikaisempia seurauksia, valtio-opin professori Kimmo Grönlund pelkää.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on samaa mieltä siitä, että etäkoululla on ollut isoja vaikutuksia, ja vaikutukset ovat olleet kaksijakoiset: osa on viihtynyt etäkoulussa hyvin, mutta osalle se on ollut todella vaikeaa.

– Kyllähän tässä on erittäin iso oppimisen kriisi tämän seurauksena kiinni kurottavana, hän toteaa.

Keski-ikäiset miehistä iso osa pitää koronarajoituksia liioiteltuina

Kansalaismielipide-palvelussa on kerättyä paneelimuotoisessa mielipidemittauksessa tietoja suomalaisten mielipiteistä koronarajoituksiin liittyen. Tuloksissa käy ilmi, että kok väestön tasolla suomalaiset ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä koronarajoitusten mittaluokkaan. 

Kyselyissä käy kuitenkin ilmi, että kyselyistä on läpi pandemian ollut tyytymättömyyttä sekä joukossa, joka piti rajoituksia liian löyhänä kun joukossa, josta rajoitukset olivat liian tiukkoja.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund kertoo, että he koko pandemia-aikaa mitanneen kyselyn perusteella erityisesti keski-ikäiset miehet ovat olleet sitä mieltä, että koronaviruksen rajoittamiseen tähdänneet toimenpiteet ovat liikaa rajoittaneet yksilönvapautta ja yritystoimintaa. 35–49-vuotiaista miehistä peräti 49 prosenttia oli tätä mieltä.

Sen sijaan naiset ja vastanneista vanhimmat ovat olleet tyytyväisimpiä rajoitusten mittasuhteita kohtaan.

6:48

Kuule tutkimustuloksista ja niiden yllättävimmistä yksityiskohdista lisää videolta.

Torstaina THL:n, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston järjestämässä paneelikeskustelussa kysyttiin, mitä koronapandemiasta on opittu. Keskustelussa olivat mukana THL:n johtaja Mika Salminen, valtio-opin professori Kimmo Grönlund (Åbo Akademi), europarlamentaarikko Henna Virkkunen, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen (Tampereen yliopisto). Lisäksi mukana kuultiin kommenttipuheenvuoro arkkipiispa emeritus Kari Mäkiseltä.

2:06:25
Katso koko paneelikeskustelu videolta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja