Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Asiantuntijoiden opetukset koronapandemiasta: Terveydenhuollon toimintakykyä parannettava kiireesti – "Lasten hyvinvointiin pitkäaikaisia vaikutuksia"

1:57Suurin virhe koronapandemian hoidossa olivat lapsiin ja nuoriin kohdituneet rajoitukset, arvioivat asiantuntijatSuurin virhe koronapandemian hoidossa olivat lapsiin ja nuoriin kohdituneet rajoitukset, arvioivat asiantuntijat
Julkaistu 09.06.2022 19:24

MTV UUTISET

Asiantuntijoiden mielestä suurin epäonnistuminen koronapandemian hoidossa oli nuorten ja lasten liian pitkään jatkunut etäkoulu. Onnistumisiksi puolestaan listattiin rokotukset ja rajoituksista etätyö. Asiantuntijat pohtivat tänään Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa, mitä on opittu koronapandemiasta. 

Korona-ajasta on jäänyt mieleen monia asioita, joiden hoito ei jälkikäteen katsoen sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijat kokoontuivat tänään pohtimaan, mitä virheitä tehtiin ja mitä niistä voisi oppia. Yksimielisiä oltiin siitä, että lasten ja nuorten etäopetus ja harrastusrajoitukset jatkuivat liian pitkään.

– Kyllä lapsiin ja nuoriin on kohdistunut sellaisia rajoitustoimia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, arvioi sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

– Lasten ja nuorten toiminnan sulkeminen ei ollut niin välttämätöntä kuin silloin arveltiin, toteaa johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Lue myös: Korona-ajan välitilinpäätös – oliko etäkoulu suuri virhe? THL:n Mika Salminen: "Suomesta tuli onnistumisensa vanki"

Rajoituksia pidettiin voimassa liian pitkään

Monia rajoituksia pidettiin myös voimassa ehkä pidempään kuin olisi ollut tarpeen.

– Alun paniikin jälkeen oli vaikea päästä eroon aika suuristakin rajoituksista. Kritisoin EU:n sisärajojen sulkemista. Suomi piti käytännössä 2 vuotta rajoja kiinni EU-kansalaisilta. Siitä oli vaikea päästä eroon, kun lähdettiin sille tielle, huomauttaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Etätyösuositusta asiantuntijat pitivät onnistuneena rajoituksena.

– Ainakin etätyösuosituksella oli hyvä vaikutus. Se on vähentänyt ihmisten liikkumista ja meillä oli hyvät valmiudet siirtyä etätöihin, sanoo Tynkkynen.

Terveydenhuollon kantokyvyssä parannettavaa

Kiireisimmäksi parannuskohteeksi nimetään terveydenhuollon kantokyky.

– Terveydenhuollon joustovaraa pitäisi pystyä parantamaan niin, että ihmiset pysyvät töissä ja jaksavat eikä olisi koko ajan niin kiire. Se tarkoittaa lisää resursseja ja rahaa sinne ja työolosuhteet kuntoon, linjaa Salminen.

– Tärkein vaarassa oleva asia on terveydenhuolto. Terveydenhuollon kantokyky on oltava sellainen, että se kestää erilaisia kriisejä. Meillä pitää olla tarpeeksi kapasiteettia, ettemme joudu valtaviin rajoitustoimiin ihan vain varmuuden vuoksi, koska tällaisten rajoitustoimien hinta on niin kova, perustelee Grönlund.

– Terveydenhuoltojärjestelmää voi aina vahvistaa. Käytämme BKT:sta vähemmän julkista rahaa terveydenhuoltoon kuin muut pohjoismaat. Investoimalla siihen voisimme välttyä siltä, että järjestelmä kuormittuu niin helposti ja että joudutaan ajamaan alas toimintoja, jotka hidastavat muiden sairauksien hoitamista, muistuttaa Tynkkynen.

Lisää aiheesta:

Nämä asiat Suomi oppi koronapandemiasta – "Ei ollut kyse vain terveyden kriisistä"THL:n Salminen: "Tapa jolla pandemiaa hoidettiin, ei ollut hyvä – onko terveydenhuoltomme vedetty näin tiukalle?"Korona-ajan välitilinpäätös – oliko etäkoulu suuri virhe? THL:n Mika Salminen: "Suomesta tuli onnistumisensa vanki"Uutuuskirja kritisoi Suomen koronapäätöksiä – THL:n johtaja myöntää ylilyönnit: "Enemmän olisi pitänyt punnita sivuvaikutuksia niistä toimista""Tämä on vasta jäävuoren huippu" – koronan eristämien nuorten henkinen oireilu näkyy entistä enemmän terveydenhuollossa: Onko etäopiskelussa järkeä?Nyt puhuvat asiantuntijat: Suomen koronastrategian keskiarvosanaksi yli 8 – ruusujen lisäksi toimille myös risuja: "Paljon valuvikoja on tullut selville"
KotimaaKoronavirusKoronarajoituksetTerveys ja hyvinvointi

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 05:33
    Tekoäly

    Ivan Puopolo haastattelemassa avaruusoliota – testaa, erottaisitko nämä "uutisvideot" tekoälyn tekemiksi

  • 05:17
    Junat

    Ministeri: Tunnin junasta ehkä sopu perjantaina

  • Eilen21:04
    Tasa-arvo

    Suomalainen klubi ei hyväksy naisia jäsenikseen vieläkään

  • Eilen19:57
    Tietoturva

    Tämä arkinen asia altistaa digihuijauksille – "Pankit eivät tee tarpeeksi", sanoo IT-asiantuntija

  • Eilen19:53
    Turvallisuus

    Mitä jos sähköt katkeavat ja nettikin mykistyy? Varaudu näin