Asiantuntijoiden mielestä suurin epäonnistuminen koronapandemian hoidossa oli nuorten ja lasten liian pitkään jatkunut etäkoulu. Onnistumisiksi puolestaan listattiin rokotukset ja rajoituksista etätyö. Asiantuntijat pohtivat tänään Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa, mitä on opittu koronapandemiasta.
Korona-ajasta on jäänyt mieleen monia asioita, joiden hoito ei jälkikäteen katsoen sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijat kokoontuivat tänään pohtimaan, mitä virheitä tehtiin ja mitä niistä voisi oppia. Yksimielisiä oltiin siitä, että lasten ja nuorten etäopetus ja harrastusrajoitukset jatkuivat liian pitkään.
– Kyllä lapsiin ja nuoriin on kohdistunut sellaisia rajoitustoimia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, arvioi sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
– Lasten ja nuorten toiminnan sulkeminen ei ollut niin välttämätöntä kuin silloin arveltiin, toteaa johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Lue myös: Korona-ajan välitilinpäätös – oliko etäkoulu suuri virhe? THL:n Mika Salminen: "Suomesta tuli onnistumisensa vanki"
Rajoituksia pidettiin voimassa liian pitkään
Monia rajoituksia pidettiin myös voimassa ehkä pidempään kuin olisi ollut tarpeen.
– Alun paniikin jälkeen oli vaikea päästä eroon aika suuristakin rajoituksista. Kritisoin EU:n sisärajojen sulkemista. Suomi piti käytännössä 2 vuotta rajoja kiinni EU-kansalaisilta. Siitä oli vaikea päästä eroon, kun lähdettiin sille tielle, huomauttaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.
Etätyösuositusta asiantuntijat pitivät onnistuneena rajoituksena.
– Ainakin etätyösuosituksella oli hyvä vaikutus. Se on vähentänyt ihmisten liikkumista ja meillä oli hyvät valmiudet siirtyä etätöihin, sanoo Tynkkynen.