Korkeakouluista valmistutaan 6-7 vuodessa

Yliopistoista todetaan, että opiskeluaikojen pituus vaihtelee paljon opintoaloittain. Korkeakouluissa kaivattaisiinkin tarkempaa paneutumista siihen, mitkä syyt venyttävät valmistumista eri aloilla. Ylipitkät opiskeluajat ovat yhä ongelma - mutta eivät kaikilla opintoaloilla.

Selvästi yli seitsemän vuoden opiskeluaikoja näkyy vain muutamilla aloilla, esimerkiksi arkkitehtitutkinnossa. Toisaalta juuri ongelmallisimmilla aloilla valmistumisajat ovat verkkaisesti lyhentyneet, yliopistoista todetaan.

Ammatillisilta aloilta valmistutaan lähes ihannetahdissa. Opiskeluajat vaihtelevat aloilla, joilta työllistytään laajemmin eri tehtäviin, sanoo Helsingin yliopiston opintopäällikkö Päivi Pakkanen.

– Tarvittaisiin tarkempaa tietoa siitä, mikä venyttää valmistumista eri aloilla. Yksi täsmälääke ei pure kaikkeen.

Lakimuutokset aiheuttaneet piikkejä

2000-luvulla opiskelijoita on patisteltu valmistumaan muun muassa jakamalla opintotuki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten myönnettäviin osiin ja rajaamalla opiskeluaika seitsemään vuoteen.

Yliopistoja heräteltiin maisteritalkoisiin siten, että tämän vuoden alusta niiden rahoitus sidottiin valmistuvien opiskelijoiden määrään.

Tilastoihin on ehtinyt vaikuttaa selvästi vasta päätös ikuisen opiskeluoikeuden poistamisesta vuonna 2005. Se aiheutti selkeän valmistumispiikin lähes kaikilla aloilla kaksi vuotta myöhemmin. Sitten tahti tasaantui taas.

– Valtio voi näillä raharuuveilla vähän kiristää, mutta kyllä autonomisten yliopistojen pitää muuten itse katsoa peiliin ja miettiä, mitä voidaan tehdä, sanoo Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö.

Erityisesti yliopistoissa keskitytään Pyykön mukaan nyt parantamaan opinto-ohjausta ja itse koulutuksen laatua. Yliopistoissa on hänen mukaansa käynnissä "suuri asennemuutos", vaikka tilastoihin se ei vielä ole ehtinyt.

– Ainakin meillä tutkintomäärät nousivat viime vuonna kaikilla aloilla ja sama jatkuu tänä vuonna.

Työt ja masennus venyttävät

Kiirettä lyhentää opiskeluaikoja on perusteltu erityisesti sillä, että opiskelijat on saatava siirtymään nopeammin työmarkkinoille. Yliopistojen mukaan yksi yleisimmistä syistä opiskeluaikojen venymiseen on kuitenkin se, että opiskelijat käyvät jo töissä.

– Tätähän välillä kahvipöytäpuheissa naureskellaan, että siellä työmarkkinoillahan meidän opiskelijat ovat jo, joustavana työvoimana. Toki tämä on pääkaupunkiseudun tilanne, muualla opiskelijoille sopivia työpaikkoja on ehkä vähemmän, Pakkanen toteaa.

Työnteon ohella valmistumista lykkäävät muut henkilökohtaiset syyt, kuten perheen perustaminen tai sairastuminen. Pyykkö huomauttaa, että hyvinvointikyselyissä "hälyttävän suuri osa" opiskelijoista kertoo masennuksesta tai muista henkisistä vaikeuksista.

– On sitten oma kysymyksensä, että mitä me yliopistossa voimme tehdä näiden ongelmien ehkäisemiseksi.

(MTV3 - STT)