Korkeakouluopiskelijoiden keskimääräiset valmistumisajat ovat pysyneet tasaisina koko 2000-luvun. Kaikkien ylempien korkeakoulututkintojen keskimääräinen suoritusaika on Tilastokeskuksen mukaan vaihdellut kuuden ja seitsemän vuoden välillä.
Yliopistoista todetaan, että opiskeluaikojen pituus vaihtelee paljon opintoaloittain. Korkeakouluissa kaivattaisiinkin tarkempaa paneutumista siihen, mitkä syyt venyttävät valmistumista eri aloilla. Ylipitkät opiskeluajat ovat yhä ongelma - mutta eivät kaikilla opintoaloilla.
Selvästi yli seitsemän vuoden opiskeluaikoja näkyy vain muutamilla aloilla, esimerkiksi arkkitehtitutkinnossa. Toisaalta juuri ongelmallisimmilla aloilla valmistumisajat ovat verkkaisesti lyhentyneet, yliopistoista todetaan.
Ammatillisilta aloilta valmistutaan lähes ihannetahdissa. Opiskeluajat vaihtelevat aloilla, joilta työllistytään laajemmin eri tehtäviin, sanoo Helsingin yliopiston opintopäällikkö Päivi Pakkanen.
– Tarvittaisiin tarkempaa tietoa siitä, mikä venyttää valmistumista eri aloilla. Yksi täsmälääke ei pure kaikkeen.
Lakimuutokset aiheuttaneet piikkejä
2000-luvulla opiskelijoita on patisteltu valmistumaan muun muassa jakamalla opintotuki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten myönnettäviin osiin ja rajaamalla opiskeluaika seitsemään vuoteen.
Yliopistoja heräteltiin maisteritalkoisiin siten, että tämän vuoden alusta niiden rahoitus sidottiin valmistuvien opiskelijoiden määrään.
Tilastoihin on ehtinyt vaikuttaa selvästi vasta päätös ikuisen opiskeluoikeuden poistamisesta vuonna 2005. Se aiheutti selkeän valmistumispiikin lähes kaikilla aloilla kaksi vuotta myöhemmin. Sitten tahti tasaantui taas.
