Palkansaajajärjestöissä on hyvin vähäiset odotukset siitä, millä keinoin hallitus on valmis kannustamaan työelämässä jo olevien opiskelua. Vähintäänkin opintojen tukemiseen uhkaa tulla vuosien katkos, kun nykyinen aikuiskoulutustuki ollaan kovan porun saattelemana lakkauttamassa ensi kesänä.
– Palkansaajapuolen suurin huoli on, että aikuis- ja täydennyskoulutus ja sen aikainen toimeentulo ovat siirtymässä entistä selvemmin ihmisten omalle vastuulle, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies Akavasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä työryhmän kehittämään työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Esillä on ollut opintolainaan perustuva malli, joka toteutettaisiin opintotuen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Se taas on tällä tietoa tulossa voimaan vasta syksyllä 2027.
– Kyseessä ei ole edes laiha korvike aikuiskoulutustuelle. Se ei tuo apua sille joukolle, joka on aikuiskoulutustukea käyttänyt ja sitä tarvitsee, kuvaa koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta.
Työryhmän ehdotusten on määrä olla hallituksen käytössä, kun se huhtikuussa päättää lähivuosien talouspolitiikan linjoista. Selvää on, että työryhmä ei tule olemaan yksimielinen. Myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ennakoi työryhmältä laihoja tuloksia.
Nykyistä aikuiskoulutustukea on voinut saada opintoihin, jos takana on työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta. Tukea on maksettu enintään 15 kuukauden ajalta. Tuen käyttö on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveysaloille.
Esitys tuen lakkauttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tuki on päättymässä ensi heinäkuun lopussa.
Lue myös: Aikuiskoulutustuki lakkautetaan: Työministeri avasi MTV:lle, mitä on valmisteltavana sen tilalle – palkkaa opiskeluajalta
Kannattaako lainaa ottaa
Palkansaajapuolelle isoin kysymys on, miten turvataan opiskeluaikainen toimeentulo. Heinikosken mukaan lainaan perustuva malli ei auta matalasti kouluttautuneita ja pienipalkkaisia, vaan vain lisäisi koulutuksen kasautumista hyvätuloisille.
Esimerkiksi sote-alalla palkat ovat sen verran pieniä, että harva halunnee ottaa lainaa opintoihin, jotka todennäköisesti korottaisivat palkkaa vain vähän.
Asiantuntija Riina Nousiainen STTK:sta muistuttaa, että monilla on jo opintolainaa ensimmäisestä tutkinnosta. Päälle tulevat asuntolainat, lasten elatus ja muut vastuut. Opintotukikin kattaa vain pienen osan toimeentulosta.
– Vähemmän koulutukseen osallistuneet ovat olleet esillä työryhmässä, mutta keinot ovat jäämässä kyllä tosi ohuiksi.
Lue myös: Aikuiskoulutustuen hakemukset hurjassa kasvussa lakkautuspäätöksen lähestyessä
Pakkoraossa työnantajan piikkiin
KT vastusti aikoinaan palkansaajapuolen tavoin aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja odottaa nyt pettyneenä työryhmän esityksiä.
– Tulossa on aika ympäripyöreitä vaihtoehtoja ja tahtotiloja enemmänkin kuin selkeää konkretiaa, sanoo osaamis- ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman.
Työryhmän odotetaan patistavan työnantajia ottamaan nykyistä enemmän vastuuta henkilöstönsä osaamisesta, vaikka varsinaisia velvoitteita ei ole tulossa.
KT:n pelkona on, että muutoinkin ahtaassa taloustilanteessa olevat kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat jatkossa pakkoraossa huolehtimaan henkilöstönsä koulutuksesta ja myös rahoittamaan sitä, kun pätevää väkeä ei muutoin saada. Monissa tehtävissä ammattipätevyys on määritelty lainsäädännöllä.
Muun muassa Vantaa on viime ja tänä vuonna pätevöittämässä 60 opettajaa erityisopettajiksi palkallisella virkavapaalla.
– Me emme kannusta, että tästä tulisi yleinen malli. Emme näe, että se laajemmin voisi ratkaista tilannetta.
Vantaan pätevöityskoulutus on vuoden mittainen. Esimerkiksi lähihoitajan sairaanhoitajaksi kouluttaminen vie jo 2,5 vuotta, Bergman vertaa.
Elinkeinoelämän keskusliitosta ei haluttu kommentoida tilannetta kesken työryhmätyön.
Hyödyn katettava kustannukset
Työryhmän evästyksenä on ollut, että työuran aikaisen opiskelun tuoman hyödyn tulisi kattaa siitä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ja kohdentua niille, jotka lisäkoulutusta eniten tarvitsevat.
Koulutusta ollaan suuntaamassa entistä enemmän työn ohessa opiskeluun, pieniin kokonaisuuksiin ja lyhytaikaiseen koulutukseen, ei niinkään tutkintojen tekemiseen. Vuonna 2022 aikuiskoulutustuella opiskelleista valtaosa oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
Nousiainen pitää aivan aiheellisena kritiikkiä siitä, että nykyistä tukea ovat käyttäneet suurelta osin ne, joilla on jo koulutusta ja vakaa asema työelämässä. Palkansaajapuolella katsotaan, että tähän vinoumaan olisi pystytty vastaamaan tuen ehtoja ja kohdentamista muuttamalla.
Sahamies pitää syntynyttä asetelmaa ylipäätään kummallisena.
– Nähdään jotenkin huonona asiana, että jotkut ihmiset haluavat omatoimisesti kehittyä ja olla parempia työssään.
Tuella tavoiteltu alanvaihtoa ja helpotusta stressiin
Aikuiskoulutustukea saaneet ovat tavoitelleet opinnoillaan muun muassa alanvaihtoa ja helpotusta nykytyön kuormittavuuteen. Suurella osalla on ollut mielessä myös työuralla eteneminen.
Tiedot käyvät ilmi Työllisyysrahaston viime kesänä julkistamasta selvityksestä. Siihen kertyi liki 5 000 vastausta.
Alanvaihto oli keskeinen syy opinnoille erityisesti niille, joilla oli vain perusasteen koulutus. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että opintovapaa vaikutti työssäjaksamiseen merkittävästi opintojen jälkeen.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen todennäköisesti lisää kotitalouksien työssäkäyntiä heikentämättä merkittävästi työssä jaksamista, uusiin opintoihin hakeutumista tai pidemmän aikavälin ansiokehitystä.
Esityksen mukaan on viitteitä siitä, että aikuiskoulutustuki on pitkälti mahdollistanut opintovapaan käytön sellaisien opintojen suorittamiseen, joita olisi ilman tukea suoritettu töiden ohessa.